Kanadan kilpi on suuri kratoni koillisessa Pohjois-Amerikassa, pääosin Kanadassa ja Grönlannissa. Kilpi koostuu karusta kivestä, joka on muodostunut prekambrisella ajalla, 4 500–540 miljoonaa vuotta sitten.
Grönlannin osuutta lukuun ottamatta kilpi on lähes pyöreä, minkä vuoksi se muistuttaa soturin kilpeä ja hevosenkenkää. Kilven keskellä on Hudsoninlahti. Kilpi kattaa suuren osan Grönlannista, Labradorin, suurimman osan Québecistä, suuren osan Ontariosta, pieniä osia New Yorkia, Michigania, Wisconsinia ja Minnesotaa, suuren osan Manitobaa, pohjoisen Saskatchewanin, pienen osan koillista Albertaa, sekä arktisten alueiden itäosia eli yhteensä noin 8 miljoonan neliökilometrin laajuisen alueen. Kilpi ulottuu itse asiassa jopa lännen Kordillieereille ja idän Appalakeille, mutta muodostumat ovat yhä maanalaisia.
Alla piilevä kalliorakenne sisältää myös Hudsoninlahden, sekä Pohjois-Amerikan ja Grönlannin välisen merialueen, mutta joidenkin määritelmien mukaan ne eivät ole osa kilpeä, koska ne sijaitsevat veden alla.
Kanadan kilvellä ovat eräät maailman suurimmat malmiesiintymät. Maaperässä on huomattavia esiintymiä nikkeliä, kultaa, hopeaa ja kuparia. Ympäri aluetta on useita kaivoskaupunkeja, joissa näitä mineraaleja kaivetaan esiin. Suurin ja tunnetuin näistä on Greater Sudbury Ontariossa. Kilpeä peittävät myös laajat havumetsät, minkä vuoksi alue on tärkeä metsätalousalue.