Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA 2008–2013, entinen Suomen elokuva-arkisto SEA 1957–2007[1]) oli opetusministeriön alainen Suomen valtion laitos, joka yhdistettiin vuonna 2014 Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen kanssa Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi. Viraston tehtävänä oli hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia, radio- ja televisio-ohjelmia sekä niihin liittyvää aineistoa. Arkisto myös harjoitti ja tuki elokuvan tutkimusta ja edisti elokuvataiteen tuntemusta sekä esitti elokuvataiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia. Sen toiminta jakautui kokoelma- ja arkistotyöhön, elokuvakulttuurin edistämiseen ja arkistopalveluun.
Vuonna 2008 toiminta laajeni kattamaan myös radio- ja TV-ohjelmien arkistoinnin. Samassa yhteydessä laitoksen nimi vaihdettiin Suomen elokuva-arkistosta Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi.[2]
Elokuva-arkiston perustamisen ansiota oli, että suomalaisen elokuvatuotannon historian neljänkymmenen ensimmäisen vuoden näytelmäelokuvista on säilynyt 95 prosenttia. Yleisesti suomalaisesta elokuvatuotannosta on säilynyt yli 90 prosenttia, mikä on kansainvälisesti verrattuna hyvin.[3]