Kansanparannus

Kansanparannusvälineitä Pielisen museon kokoelmista. Ylimpänä puinen rasia, joka sisältää hevosen päätautilääkkeet. Keskellä kalmanmultaa päresuojuksessa, rikkiä, päivännäkemättömiä koivunpahkoja, karhunkynsi, sian torahammas ja rasvarasia. Alimpana korpinkivi, ruusukääre ja ukonkivi.

Kansanparannus tai kansanlääkintä tarkoittaa vuosituhansien kokemuksiin ja perinteisiin kansanuskomuksiin ja myytteihin perustuvia käsityksiä sairauksista ja vammoista, ja niiden hoitokeinoja. Varsinaiset kansanparantajat ovat olleet usein maallikkoja, jotka ovat saaneet oppinsa suvultaan. Toisaalta myös yhteisöjen arvostetut tietäjät eli samaanit ovat harjoittaneet kansanparannusta, mutta heidän toimintaansa on liittynyt yliluonnollinen näkökulma.

Nykyaikainen lääketiede on kehittynyt kansanparannuksesta, mutta vastustaa usein ankarasti kansanparannuksen hoitokeinoja ennen kuin löydetään tieteellinen selitys miksi perinteinen hoitokeino toimii. Näin on käynyt usein. Esimerkiksi kuusenpihkavoide, joka on ikivanha kansanlääkinnän keino haavojen ja ihon infektioiden hoidossa,[1] hyväksyttiin vasta vuonna 2008 lääkinnälliseksi tuotteeksi. Kuusenpihka on näin ensimmäinen suomalainen luonnontuote, joka on läpäissyt Lääkelaitoksen testin ja saanut CE-hyväksynnän.

Nykyisin aito kansanparannus eroaa nykyajan näennäistieteellisistä hoitomuodoista siten, ettei se edes yritä olla tieteellistä. [2] Näennäistieteelle tunnusomainen tieteellisyyden esittäminen ja tieteellisten termien väärinkäyttö ei kuulu aitoon kansanperinteeseen, vaan on nykyajan ilmiö. Myös näennäistieteellisiä hoitoja on kuitenkin yritetty markkinoida kansanparannuksena.

  1. Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(12):1364-9
  2. Mikä on tiedettä, mikä huuhaata? Mistä sen voi tietää? www.univaasa.fi. Arkistoitu 20.12.2018. Viitattu 20.12.2018.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne