Kapris | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Kapriskasvit Capparaceae / Capparidaceae |
Suku: | Kaprikset Capparis |
Laji: | spinosa |
Kaksiosainen nimi | |
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Kapris eli pyörökapris[3] (Capparis spinosa) on etenkin Välimeren keittiössä paljon käytetty kapriskasvi. Se on kotoisin Aasian itäosasta mutta kulkeutui jo varhaisessa vaiheessa eteläiseen Eurooppaan. Sitä viljellään Espanjassa ja Italiassa ja kerätään myös villeistä kasveista.[4]
Villinä kapris kasvaa tyypillisesti kivimuurilla. Se levittää juuristonsa laajalle kivenhalkeamiin. Se kestää suolapärskeitä ja menestyy siksi myös merenrannoilla. Se ei kestä alle −8 °C:n lämpötilaa.[4]
”Oikea” kapris on kasvin avautumaton kukannuppu. Parhaat ovat puolukan kokoisia ja suuremmat, jo hieman avautuneet huonompilaatuisia. Viinirypäleen kokoiset kaprikset, joissa on usein varrenpala mukana, ovat puolestaan raakoja marjoja. Usein kapris on säilötty etikkaliemeen.[4]