Karttula

Karttula
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°53′45″N, 026°58′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Kuopion seutukunta
Kuntanumero	227
Hallinnollinen keskus	Karttulan kirkonkylä
Perustettu	1873 [1]
Liitetty	2011
– kuntaan	Kuopio
Pinta-ala	588,75 km² [2] (1.1.2010)
– maa	473,38 km²
– sisävesi	115,37 km²
Väkiluku	3 499  [3] (31.12.2010)
– väestötiheys	7,39 as./km² (31.12.2010)
Infobox OK

Karttula on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asui 3 499 ihmistä^[3], ja sen pinta-ala oli 588,75 km², josta 115,37 km² oli vesistöjä^[2]. Väestötiheys oli 7,39 asukasta/km². Karttulan naapurikunnat olivat Kuopio, Maaninka, Suonenjoki ja Tervo.

Karttulan taajama-asutus on osin nauhamainen, sillä Kuopioon johtavan seututien 551 varrella on kolme taajamaa: Pihkainmäki, Syvänniemi ja kirkonkylä. Matkaa Kuopion keskustasta Pihkainmäkeen on 22, Syvänniemelle 32 ja kirkonkylään 45 kilometriä. Viime vuosina Karttulaan on muuttanut paljon lapsiperheitä varsinkin Kuopiosta, ja siksi väestön ikärakenne on suhteellisen nuori.

Karttulassa järjestettiin Herättäjäjuhlat vuonna 1902.^[4]

Ensimmäinen suomalainen jalkapalloammattilainen ja yksi suurimmista suomalaisista jalkapalloilijoista Aulis Rytkönen syntyi Karttulassa.

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Karttulan perinneruoaksi valittiin mykysoppa, muunnelma yläsavolaisesta mykyrokasta^[5] Muita pitäjäruokia ovat mustikkahuttu ja mahla.^[6]

1. ↑ Kotikunta Karttula – yleistietoa Karttulan kunta. Arkistoitu 7.12.2007. Viitattu 31.10.2007.
2. ↑ ^{a b} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
3. ↑ ^{a b} Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.
4. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
5. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
6. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 138–139. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1