| Kauhavan vanha kirkko. | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kauhava |
| Seurakunta | Kauhavan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1756 |
| Suunnittelija | Antti Hakola |
| Materiaali | puukirkko |
| Poistui käytöstä | 1921 (tuhoutui tulipalossa) |
 |
|
Kauhavan vanha kirkko oli rakennettu puusta ja se valmistui 1756. Siihen tehtiin suurehko korjaus 1886–1887 ja se varustettiin lämmitysjärjestelmällä 1899. J. A. Zachariassen rakensi kirkkoon 15-äänikertaiset urut, jotka valmistuivat 1905. Kirkon alttaritaulun Kauhavan seurakunta hankki 1882. Se oli rouva A. Såltinin maalaama ja nimeltään Vapahtaja siunaten lapsia.[1] Kirkko paloi joulupäivänä 1921.[2]
Lapuan seurakunnan alaisuuteen kuuluneen Kauhavan kappeliseurakunnan 1643 valmistunut hirsirakenteinen kirkko oli 1750-luvulla hatara ja ränsistynyt. Se oli myös ahdas 700-jäseniselle seurakunnalle. Rakentamislupa uutta kirkkoa varten myönnettiin 1753 ja rakentaminen alkoi kesällä 1754 purkutuomion saaneen vanhan pyhätön viereen. Kauhavalaiset onnistuivat saamaan rakennustyön johtajaksi maankuulun alahärmäläisen kirkontekijän Antti Hakolan. Tämä toi mukanaan omat harjaantuneet kirvesmiehensä ja kelpuutti kauhavalaisia vain avustaviin tehtäviin. Työmaata valvoi talokas (itsenäisen maatilan omistaja ja viljelijä) ja kirkonisäntä Heikki Isosomppi. Kirkko valmistui 1756.[2]
- ↑ Colliander, O. I. (toim): Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan, Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia VIII, Otava 1910, s. 230.
- ↑ a b Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia I, kivikaudesta kaupungiksi tuloon, Kauhavan kaupunki 1999, ISBN 951-98051-0-9, s. 391–398.