Kaukaan sellu- ja paperitehdas

Oy Kaukas Ab
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1873
Lakkautettu	1986
Toimitusjohtaja	1894–1912 Gösta Björkenheim 1912–1942 Jacob von Julin vanhempi 1942–1967 Jacob von Julin nuorempi 1967–1985 Casimir Ehrnrooth
Toimiala	metsäteollisuus
Kotisivu	upmpulp.com/fi/upm-kaukas
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

UPM Kaukas on UPM-Kymmene Oyj:n suurin tehdasintegraatti. Tehdasalueella valmistetaan sellua, paperia, sahatavaraa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja energiaa. Kaukaalla sijaitsevat myös UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä UPM Metsän Itä-Suomen puunhankinnan johto ja Lappeenrannan metsäpalvelutoimisto. UPM:n tehtaat sijaitsevat Lappeenrannan Kaukaalla.

Paperitehtaan tuotantokapasiteetti on noin 305 000 t/v ja sellutehtaan tuotantokapasiteetti noin 770 000 t/v.^[1] Tehdasalueella sijaitsee myös Euroopan suurin mäntysaha Kaukaan saha, jonka tuotantokapasiteetti on 510 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Vuonna 2015 käynnistynyt maailman ensimmäinen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä ja naftaa valmistavan Lappeenrannan biojalostamon tuotantokapasiteetti on 100 000 t/v. Tämän lisäksi alueella on Pohjolan Voiman ja Lappeenrannan Energian yhteisesti omistama biovoimalaitos, joka tuottaa sähkön lisäksi höyryä tehtaalle^[2] sekä kaukolämpöä ja sähköä kaupunkilaisille^[3]. Henkilöstöä UPM:n Kaukaan tehtailla oli 974 vuonna 2018^[4].^[1] Tämän lisäksi alueella työskenteli keskimäärin 565 urakoitsijan työntekijää sekä kesäaikaan 180 kesäharjoittelijaa.

Oy Kaukas Ab (nimi vuoteen 1953 asti Kaukaan Tehdas Oy) oli vuonna 1873 perustettu^[5][6] pääosin Lappeenrannan seudulla toiminut metsäteollisuusyhtiö, joka siirtyi UPM-konsernin omistukseen vuonna 1986.

1. ↑ ^{a b} Tiikasalo, Katja: [www.upmkaukas.fi UPM Kaukas verkkosivusto] UPM Kaukas ympäristö ja yhteiskuntavastuu 2018. 15.6.2019. UPM. Viitattu 03.10.2019.
2. ↑ Kaukaan Voiman koekäyttövaihe ohi 13.2.2010. YLE. Viitattu 22.6.2011.^{[vanhentunut linkki]}
3. ↑ UPM Kaukas näyttää mallia kiertotaloudessa. UMP.com toukokuu 2017.
4. ↑ [1]
5. ↑ Kaukas 1873-1973, s. 1.
6. ↑ Hietala, Kaukas, s. 16.