Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta Қазақ Советтік Социалистік Республикасы (kazakiksi) Казахская Советская Социалистическая Республика Kazahskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika (venäjäksi) |
|
---|---|
1936–1991 |
|
Pääkaupunki | Alma-Ata |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 2 717 300[1] km² |
Väkiluku (1989) | 16 536 000[2] |
– väestötiheys | 6,1 / km² |
Historia | |
– perustettiin | 5. joulukuuta 1936 |
– Neuvostoliittoon1 | 30. joulukuuta 1922 |
– erosi | 16. joulukuuta 1991 |
Kielet | kazakki ja venäjä |
Valuutta | Neuvostoliiton rupla (SUR) |
Aikavyöhyke | +4...+6 |
Tunnuslause |
Барлық елдердің пролетарлары, бірігіңдер! (”Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!”) |
1 Ei tuolloin oma neuvostotasavalta, vaan osa Venäjän SFNT:aa. |
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Kazahstanin SNT (kaz. Қазақ Кеңестік Социалистік Республикасы, Қазақ КСР, ҚКСР, ven. Каза́хская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Каза́хская ССР, КазССР, Kazahskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Kazahskaja SSR, KazSSR) oli nykyisen Kazakstanin alueen käsittävä neuvostotasavalta.[3][4] Se oli pinta-alaltaan Neuvostoliiton toiseksi suurin neuvostotasavalta. Kazahstanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta itsenäistyi Venäjän federatiivisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta sen kanssa Neuvostoliitossa tasa-arvoiseksi itsenäiseksi neuvostotasavallaksi 5. joulukuuta 1936 Neuvostoliiton uudella, niin sanotulla Stalinin perustuslailla.
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi viimeisenä kaikista täysivaltaisista viidestätoista neuvostotasavallasta 16. joulukuuta 1991, ja sen ero toteutui virallisesti Neuvostoliiton purkautuessa 26. joulukuuta 1991. Kazahtanin sosialistisen neuvostotasavallan viimeinen puoluejohtaja, Nursultan Nazarbajev, jatkoi itsenäistyneen Kazakstanin tasavallan ensimmäisenä presidenttinä.