Kerava

Kerava
Kervo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°24′10″N, 025°06′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 245
Hallinnollinen keskus Keravan keskustaajama
Perustettu 1924
– kaupungiksi 1970
Kokonaispinta-ala 30,79 km²
307:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 30,63 km²
– sisävesi 0,16 km²
Väkiluku 38 476
30:nneksi suurin 31.12.2024 [2]
väestötiheys 1 256 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 19,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 82,6 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 16,2 %
Kunnallisvero 7 %
293:nneksi suurin 2025 [5]
Työttömyysaste 9,5 % (joulukuu 2022 [6])
Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu
Keravan kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
– puheenjohtaja Anne Karjalainen
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD

13
12
9
7
5
3
1
1
www.kerava.fi
Keravan kartta.
Keväisin Keravalla nautitaan lukuisten rusokirsikkapuiden kukkaloistosta.

Kerava (ruots. Kervo) on kaupunki Suomessa Keski-Uudellamaalla. Väkiluvultaan se on Suomen 30. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin; Keravan väestötiheys onkin maan kunnista kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.

Kerava tunnetaan taiteen ja valkosipulin kaupunkina. Kerava on kehittynyt myös yrityskaupunkina. Vastapainona kaupunkikulttuurille Keravalla on myös ulkoilualueita ja lähe aarniometsäisiä kuusikoista.[8]

Kerava on osa Helsingin metropolialuetta.[9] .

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2024 23.1.2025. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2025.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. [1] TEM-työllisyyskatsaus (Uusimaa) joulukuu 2022
  7. Kuntavaalit 2021 – Kerava Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 23.8.2021.
  8. Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 103. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  9. vm.fi Helsingin metropolialue (Arkistoitu – Internet Archive)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne