Kimmo Timonen | |
---|---|
Kimmo Timonen (nro 44) NHL-seura Philadelphia Flyersin paidassa vierasottelussa Pittsburgh Penguinsia vastaan lokakuussa 2010. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. maaliskuuta 1975 Kuopio, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Kime |
Pelipaikka | puolustaja |
Maila | vasen |
Pituus | 178 cm |
Paino | 88 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1991–2015 |
Seurat |
KalPa (SML, Mestis) Turun Palloseura (SML) Helsingin IFK (SML) Nashville Predators (NHL) Philadelphia Flyers (NHL) Chicago Blackhawks (NHL) HC Lugano (NLA) Brynäs IF (SEL) |
NHL-varaus |
250. varaus, 1993 Los Angeles Kings |
Stanley Cup | ||
---|---|---|
Chicago Blackhawks | 2015 |
Kimmo Samuel Timonen (s. 18. maaliskuuta 1975 Kuopio) on pelaajauransa päättänyt suomalainen jääkiekkoilija, olympia- ja MM-mitalisti, kaksinkertainen Suomen mestari sekä Stanley Cup -voittaja.[1] Timonen oli jääkiekossa pelipaikaltaan puolustaja. Hän pelasi mittavan uran Pohjois-Amerikan NHL-liigassa, jossa hän pelasi 1 108 runkosarjaottelua tehopistein 117+454=571.[1] Timosen pelillisinä vahvuuksina on pidetty hyvää peliälyä ja luistelutaitoa.[2][3]
Timonen on eniten maaleja tehnyt suomalaispuolustaja NHL:ssä Teppo Nummisen ohella, mutta Timonen saavutti 117 maalia pelaamalla 264 ottelua Nummista vähemmän.[4] Lisäksi hän on eniten ylivoimamaaleja ja ylivoimapisteitä NHL:ssä tehnyt suomalaispuolustaja 61 maalillaan ja 332 pisteellään.[5][6] Kaikkien puolustajien ylivoimamaalitilastossa hän on sijalla 43 ja ylivoimapistetilastossa sijalla 21.[5][6] Tosin suomalaistaustaisista pelaajista hänen edellään on kanadansuomalainen puolustaja Chris Pronger 83 ylivoimamaalillaan ja 374 ylivoimapisteellään.[5][6]
Timonen pelasi ensimmäisen ottelunsa miesten tasolla kasvattajaseurassaan KalPassa kaudella 1991–1992. Vuonna 1994 hän siirtyi Turun Palloseuraan, jossa hän saavutti Suomen mestaruuden ja kaksi SM-hopeaa.[7] Voitettuaan uransa toisen Suomen mestaruuden Helsingin IFK:ssa kaudella 1997–1998 Timonen siirtyi Pohjois-Amerikkaan ja teki sopimuksen NHL-seura Nashville Predatorsin kanssa.[7][8] Kahdeksan kauden ajan Nashvillea edustanut Timonen pelasi NHL:ssä myös seitsemän kauden ajan Philadelphia Flyersissa ja yhden kauden Chicago Blackhawksissa. Hän voitti NHL:n Stanley Cup -mestaruuden pelaajauransa viimeisellä kaudella Chicagossa keväällä 2015.[1]
Maajoukkuetasolla Timonen pelasi kolmesti nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa, seitsemästi maailmanmestaruuskilpailuissa, viidesti olympialaisissa ja kahdesti maailmancupissa. Hän saavutti maajoukkueurallaan kolme aikuisten maailmanmestaruuskisojen mitalia sekä neljä olympiamitalia, ja toisen sijan vuoden 2004 maailmancupista.[9]
KalPa jäädytti Timosen pelinumeron 44 3. joulukuuta 2016 seurahistorian neljäntenä pelaajana.[10]
Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF nimesi Timosen IIHF:n Hall of Fameen helmikuussa 2020. Timonen on kunniagallerian 21. suomalainen.[11]