Kipu

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Keskittyy liikaa ihmisiin. Syytä mainita myös muista eläimistä, ja myös siitä, tuntevatko esimerkiksi kasvit ja sienet kipua.

Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen aisti- ja tunnekokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon^[1]. Elimistön opioiderginen, kolekystokinerginen ja dopaminerginen järjestelmä säätelevät kivun kokemista^[2]. Elimistö saattaa tuottaa joissain tilanteissa niin paljoa kipua lievittäviä välittäjäaineita, että kipu lakkaa^[3].

Kivun kokeminen edellyttää sitä, että kudos, johon vaurio vaikuttaa, sisältää nosiseptisiä eli kipuaistimusta välittäviä hermosoluja^[4]. Esimerkiksi tuntohermojen aistima liiallinen lämpö ja paine voidaan kokea kipuna^[5]. Perifeerisisten kudosten vapaat hermopäätteet toimivat kipureseptoreina ja niiden synnyttämä kipuviesti kulkeutuu perifeeristen hermojen säikeitä pitkin keskushermostoon^[4].

Kipu voi olla luonteeltaan tylppää jomotusta taikka vihlovaa, tuikkivaa, repivää, sahaavaa, polttavaa tai kirvelevää. Kipu on pahimmillaan koko tietoisuutta hallitseva voimakas kielteinen tunnetila^[1]. Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä kuten myös kaloilla, äyriäisillä ja hyönteisillä on tarve välttää kipua ja karttaa kipua aiheuttavia asioita. Nisäkkäiden ja kalojen kipukäyttäytymiseen kuuluu esimerkiksi pakeneminen, kiemurtelu ja kipeän kohdan hankaaminen.^[6][7]

Kipua kuvataan kudosvaurion käsittein^[1] tai esimerkiksi lämpöaistimuksiin liittyvillä käsitteillä.

Kudosvaurion tai -ärsytyksen aiheuttama kipu on usein sitä voimakkaampaa, mitä suurempi kudosärsytys ja kudosvaurio on kyseessä^[8] Jos kudosvaurion aikaansaamat muutokset tai reaktiot ulottuvat kipureseptoreita sisältäville alueille^[9], mekaaninen, kemiallinen tai lämpöärsytys aiheuttaa kipureseptorien aktivoitumisen^[10]. Kipureseptorit puuttuvat kuitenkin monista kudoksista ja elimistä kuten maksasta, keuhkoista, nivelrustosta ja aivoaineesta^[11]. Myös selkärangan välilevyissä^[12], munuaisissa ja tiiviissä luussa ei ole lainkaan tai vain vähän kipureseptoreita^[13].

Nivelliitoksissa ja monissa sisäelimissä on paljon niin kutsuttuja hiljaisia nosiseptoreita, jotka aktivoituvat vasta voimakkaassa ärsytystilassa, kuten pitkittyneen tulehduksen yhteydessä^[10]. Hiljaisten nosiseptoreiden herkistyminen mekaaniselle ja lämpöärsytykselle ovat tulehduksen tyypillisiä tunnusmerkkejä.^[14]

Osa kipuhermoja omaavan kudoksen vaurioista eivät aiheuta kipua kaikille potilaille. Syytä ei tiedetä, mutta arvellaan, että perinnölliset tekijät olisivat keskeisiä selittäjiä.^[15]

Muualla kuin alkuperäisessä vauriokohdassa tuntuvaa kipua kutsutaan heijastekivuksi. Esimerkiksi tulehduksen aikaansaama turvotus saattaa aiheuttaa painetta edellä mainittuja elintä ympäröivään peitinkalvoon eli faskiaan, jossa on kipuhermopäätteitä.^[11] Myös selän vaurioituneesta välilevystä tihkuva hapan geeli saattaa aiheuttaa vieressä kulkevan iskias-hermon kipua^[16]. Samaten hammasjuurta ympäröivän luun tulehdus voi aiheuttaa kipua, jos se synnyttää painetta hampaan alle^[17].

Keskushermoston ja perifeerisen kudoksen prostaglandiinijärjestelmä on elimistön keskeinen kipua aktivoiva mekanismi^[18]. Perifeerisen kudoksen prostaglandiinit herkistävät perifeerisiä kipureseptoreita bardykiinien ja histamiinien kaltaisten välittäjäaineiden vaikutuksille^[19]. Esimerkiksi kudosvaurion ja tulehduksen vapauttamat välittäjäaineet kuten bradykiniini, ATP, NGF ja prostaglandiini lisäävät tuntohermojen kykyä aistia lämpöä ja painetta, mikä lisää paikallista kipuherkkyyttä^[20].

1. ↑ ^{a b c} Vainio 2009, s. 15.
2. ↑ Fabrizio Benedetti, Elisa Carlino, Antonella Pollo: How Placebos Change the Patient's Brain. Neuropsychopharmacology, 2011-01, 36. vsk, nro 1, s. 339–354. doi:10.1038/npp.2010.81 ISSN 1740-634X Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
3. ↑ Beta-Endorphin as a Biomarker in the Treatment of Chronic Pain with Non-Invasive Brain Stimulation: A Systematic Scoping Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8302812/
4. ↑ ^{a b} Kipukirurgia www.duodecimlehti.fi. Viitattu 9.1.2023.
5. ↑ Inflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/
6. ↑ Kalan kipu on todellista Eläintieto.fi. 21.3.2018. Viitattu 15.8.2021.
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :15 ei löytynyt
8. ↑ Ari-Matti Huotari: Kipu ja kivun vaikutukset terve.fi. Viitattu 19.12.2019.
9. ↑ selkä- ja hartiasärky www.terve.fi. 27.10.2006. Viitattu 11.12.2020.
10. ↑ ^{a b} Kroonisen kivun hoito-opas. Kroonisen kivun tyypit. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. Sivu 9. https://skty-org-bin.directo.fi/@Bin/623abc7de667950e69833e19f127c88a/1580496374/application/pdf/171537/Kroonisen%20kivun%20hoito-opas_final.pdf^{[vanhentunut linkki]}
11. ↑ ^{a b} Miten kivun tunne syntyy? | Kivunhallintatalo.fi | Terveyskylä.fi www.terveyskyla.fi. Viitattu 11.12.2020.
12. ↑ Grönblad, Mats: Välilevyperäinen selkäkipu - Tiedot syntymekanismista auttavat kehittämään diagnostiikkaa ja hoitoa www.duodecimlehti.fi. Viitattu 12.4.2021.
13. ↑ KIVUNHOIDON OHJAUSMATERIAALI 9−12-VUOTIAILLE LAPSILLE. OPINNÄYTETYÖ : Savonia ammattikorkeakoulu. Opas lasten kivunhoidon tueksi. Sivu 9. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154642/Ahlqvist_Tiina_Klaavo_Niina_Rissanen_Krista.pdf?sequence=1&isAllowed=y
14. ↑ “Genetic identification of mechanoinsensitive ‘silent’ nociceptors”. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5751884/
15. ↑ Opas hermovauriokivusta. https://www.terveydentukena.fi/sites/default/files/2018-11/hermovauriokipuopas_1.pdf
16. ↑ Johdatus selkärangan toimintaan ja anatomiaan Terve.fi. 25.6.2015. Viitattu 2.4.2020.
17. ↑ Janinan uhkaava hammastulehdus säikäytti – suu- ja leukakirurgi kertoo, mitä juurihoidetun hampaan alla voi lymytä www.iltalehti.fi. Viitattu 11.10.2021.
18. ↑ Terveys | Flunssasta toipuu, kun noudattaa selkeitä sääntöjä, mutta silti moni lipsuu – Miksi on niin vaikeaa sairastaa oikein? Helsingin Sanomat. 9.11.2022. Viitattu 13.11.2022.
19. ↑ Leslie J Crofford: Use of NSAIDs in treating patients with arthritis. Arthritis Research & Therapy, 2013, nro 15, s. S2. PubMed:24267197 doi:10.1186/ar4174 ISSN 1478-6354 Artikkelin verkkoversio.
20. ↑ Inflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/