Kipuaisti

Kipuaisti eli nosiseptio^[2] on ihmisen tai eläimen kipuja aistiva tuntoaisti.^[3] Se on osa somatosensorista kokonaisjärjestelmää, johon kuuluvat myös asentoaisti, kosketusaisti ja lämpöaisti.^[2]

Nosiseptiossa kudosvaurioon erikoistuneet vapaat hermopäätteet aktivoituvat ja kuljettavat ärsytyksen voimakkuutta vastaavan aktiopotentiaalisarjan keskushermostoon.^[2]

Kipuviestejä aivoihin välittäviä hermopäätteitä on joka puolella ihoa sekä sisäelimissä.

Kivun kokemus edellyttää kipuhermopäätteissä sijaitsevien kipureseptoreiden eli nosiseptoreiden (lat. nocere = ”vahingoittaa”) läsnäoloa. Kipureseptoreita on runsaasti ihossa, luukalvossa, sidekudoksissa sekä sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa. Kipuhermopäätteitä ei ole läheskään kaikissa elimissä, vaan ne puuttuvat esimerkiksi nivelrustoista, aivokudoksesta ja keuhkoputkista. Suurin osa nosiseptoreista jakautuu kahteen perustyyppiin^[4], jotka ovat:

• Mekanotermaaliset nosiseptorit, joilla on korkea stimuloitumiskynnys. Ne reagoivat voimakkaaseen haitalliseen ärsytykseen. Niitä on paksuissa myeliinitupellisissa A-delta-hermosäikeissä, jotka johtavat impulssit nopeasti. A-delta-hermosäikeiden johtumisnopeudet ovat 6-100 m/s. Mekanotermaalisten nosiseptoreiden stimuloiminen tuottaa nopean, terävän ja paikallistettavan kivun, joka aktivoi poisvetorefleksit.

• Polymodaaliset nosiseptorit. Ne reagoivat useisiin ärsykkeisiin kuten mekaaniseen, termaaliseen (kylmä ja kuuma) ja kemialliseen ärsytykseen. Kudosvaurioiden yhteydessä vapautuvat aineet aktivoivat näitä reseptoreja. Polymodaalisia nosiseptoreita on hitaasti impulsseja johtavissa ohuissa myeliinitupettomissa C-tyypin hermosäikeissä. C-säikeiden johtumisnopeudet ovat alle 2,5 m/s. Niiden kautta välittyvät kivut aistitaan tylppänä, särkevänä ja huonosti paikallistettavana.

Jotkut ihmiset ovat syntymästään saakka kyvyttömiä tuntemaan kipua. Tilan nimi on kongenitaalinen analgesia eli synnynnäinen kiputunnottomuus^[5]. Tällaiset henkilöt voivat lapsuudessaan sairastaa huomaamattaan vakavaa tautia kuten umpilisäkkeen tulehdusta, joka korkeintaan tulkitaan vaarattomaksi vatsahäiriöksi. Seuraukset ovat luonnollisesti usein vaaralliset. Normaalisti jossakin ruumiinosassa oleva kipu on merkkinä siitä, että juuri siellä on jotakin vialla, joskin eräät sisäelinten häiriöt voivat aiheuttaa kipua aivan muualla. Esimerkiksi eräät sydäntaudit aikaansaavat kiputuntemuksia vasemmassa olkapäässä ja käsivarressa. Tällainen ns. heijastunut kipu voi olla potilaalle varsin hämmentävää.

Jopa jotkut tutkijat ovat viime aikoihin asti uskoneet, että kalat eivät tunne lainkaan kipua. Tutkimukset ovat kuitenkin todistettavasti osoittaneet että kalatkin tuntevat kipua.^[6]

1. ↑ Vainio, Anneli: Sattuu! : Kroonisen kivun hallinta, s. 27. Duodecim, 2009. ISBN 978-951-656-341-4
2. ↑ ^{a b c} Kroonisen kivun hoito-opas (luku 3) Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. Viitattu 17.12.2018.^{[vanhentunut linkki]}
3. ↑ kipuaisti. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
4. ↑ Sweetman SC et al.: Martindale: The complete Drug Reference. 34th ed. Analgesia and Pain. The Pharmaceutical Press, 2005. ISBN 0-85369-550-4
5. ↑ Synnynnäinen kiputunnottomuus
6. ↑ http://yle.fi/alueet/satakunta/2011/07/tutkimus_yllatti_kalat_tuntevat_kipua_2737890.html^{[vanhentunut linkki]}