 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Maakuntakirjastot lakkautettiin vuoden 2017 lopussa. |
Kirjastokimppa tarkoittaa itsenäisten kunnan- ja kaupunginkirjastojen välistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, joka ylittää kunta- ja hallintorajat. Kirjastokimpan muodostavat yleensä samassa maakunnassa sijaitsevat kirjastot, mutta kimpat saattavat toimia myös yli maakuntakirjasto- ja läänirajojen. Kimpan tavoitteena on hyödyttää kaikkia osapuolia ja asiakkaita. Maakuntakirjastot ovat monen kirjastokimpan keskeisiä toimijoita.[1][2]
Kirjastokimpat eivät ole virallisia tai hallinnollisia organisaatioita ja ne eivät saa valtionrahoitusta kuten maakuntakirjastot ja keskuskirjasto. Kimppojen kokoonpano ja toimintatapa muuttuvat tarpeen mukaan. Vuonna 2003 noin 70 % yleisistä kirjastosta kuului johonkin kimppaan.[3]
Kimpan kirjastot käyttävät useimmiten samaa kirjastojärjestelmää ja voivat tehdä yhteistyötä aineistohankinnassa. Muita yhteistyömuotoja ovat muun muassa tapahtumien järjestäminen ja yhteinen aineistorekisteri, josta asiakas näkee kimpan kaikkien kirjastojen teokset ja niiden tilan (lainassa ja paikalla olevat niteet, teosten varaustilanteen).[4] Muita asiakkaalle näkyviä yhteistyön muotoja ovat kirjastojen väliset aineistojen kuljetukset, joilla parannetaan aineiston saatavuutta.
Toinen kirjastoyhteistyömalli on seutukirjasto, joka eroaa kirjastokimpasta niin, että seutukirjaston muodostavilla kirjastoilla on yhteinen hallinto. Kirjastokimpan kirjastoilla on jokaisella oma johtajansa, seutukirjastoa johtaa yksi yhteinen kirjastonjohtaja.[5]
- ↑ Kekki, Kirsti: Yleisten kirjastojen kimpat. (s. 13) Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 2003, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Heinisuo, Rami & Koskela, Sanna & Saine, Reetta: Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia (PDF) (s. 54) Opetusministeriön julkaisuja 2004:5. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Viitattu 26.8.2017.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kekki, Kirsti: Yleisten kirjastojen kimpat. (s. 13–14) Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 2003, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Heinisuo, Rami & Koskela, Sanna & Saine, Reetta: Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia (PDF) (s. 53–54) Opetusministeriön julkaisuja 2004:5. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ Karvonen, Mari: ”Maailman meno on nykyään se, että pitäkää itsestänne ääntä mediassa” : selvitys KAINET-kirjastojen yhteistyön toimivuudesta (s. 12) 2010. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.8.2017.