Kivihiilikauden jako | |||||
---|---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | ||
Permi | Cisural | Assel | nuorempi | ||
Kivihiili | Pennsylvania | Gžel | 298,9–303,7 | ||
Kasimov | 303,7–307,0 | ||||
Moskova | 307,0–315,2 | ||||
Baškiria | 315,2–323,2 | ||||
Mississippi | Serpuhov | 323,2–330,9 | |||
Visé | 330,9–346,7 | ||||
Tournai | 346,7–358,9 | ||||
Devoni | myöhäis | Famenne | vanhempi | ||
Kivihiilikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] |
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä[2] noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten. Sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat valtavasti kauden aikana. Kivihiilikaudelle olivat tyypillisiä runsaslajiset ja suuret kortemetsät, kookkaat sammakot sekä suuret sudenkorennot ja kaksimetriset tuhatjalkaiset. Kivihiili syntyi myöhäisellä kivihiilikaudella kortemetsien jouduttua meren alle ja vajottua sedimenttikerrostumien alle merenpohjaan. Kasvijäännökset muuttuivat suuressa paineessa ja kuumuudessa ajan myötä kivihiileksi.
Kivihiilikausi jaetaan vanhempaan, 359–323 miljoonaa vuotta sitten kestäneeseen Mississippi-kauteen ja nuorempaan, 323–299 miljoonaa vuotta sitten kestäneeseen Pennsylvania-kauteen, jotka jaetaan puolestaan yhteensä seitsemään vaiheeseen.[3] Kaudet erottaa toisistaan pieni joukkosukupuutto, jossa hävisi alle 30 prosenttia eläimistöstä. Ylähiilikausi eli Pennsylvania oli kivihiilimetsien varsinainen syntykausi. Kerrostumista huomataan kivihiilen vuorottelua rantakerrostumien, matalan meren kerrostumien ja syvemmän meren kerrostumien välillä. Kivihiilikausi päättyi alle 30 prosenttia eläimistöstä tuhonneeseen joukkosukupuuttoon.