| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Koboltti | ||||
Tunnus | Co | ||||
Järjestysluku | 27 | ||||
Luokka | siirtymämetalli | ||||
Lohko | d-lohko | ||||
Ryhmä | 9 | ||||
Jakso | 4 | ||||
Tiheys | 8,90 · 103 kg/m3 | ||||
Kovuus | 5,5[1] (Mohsin asteikko) | ||||
Väri | metallinen, harmaa sävy | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1730–1737, George Brandt | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 58,933194(3)[2] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 152 pm | ||||
Kovalenttisäde | 126 pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Ar] 4s2 3d7 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 15, 2 | ||||
Hapetusluvut | II, III | ||||
Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 768 K (1 495 °C) | ||||
Kiehumispiste | 3 200 K (2 927 °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 377 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 16,06 kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 4720 m/s 293 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,88 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,421 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 1,7×107 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 100 W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-48-4 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Koboltti on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Co (lat. cobaltum), järjestysluku 27 ja CAS-numero 7440-48-4. Tiheys on 8,9 g/cm3. Sen sulamispiste on 1 768 K (1 495 °C) ja kiehumispiste 3 200 K (2 927 °C).
Koboltti on kova ferromagneettinen hopeanvalkoinen metalli. Se esiintyy usein nikkelin yhteydessä, ja molempia esiintyy meteoriittiraudassa. Hienojakoinen kobolttimetalli muodostaa tulipalovaaran. Kobolttiyhdisteitä tulisi käsitellä varoen, koska koboltti on lievästi myrkyllistä.