Kohokirjoitin

Kohokirjoitin on käsikäyttöinen laite, jolla tehdään koholla olevista kirjaimista muodostuvia etikettejä tarrataustaiselle muovinauhalle. Tunnetuin kohokirjoittimien tuotemerkki on Dymo. Laite perustuu korkopuristukseen ja kaksi värikerrosta sisältävään muovinauhaan: kirjainkuvion puristaminen tuo nauhan päällimmäisen värikerroksen alta esiin toisen värin kirjainten kohdalle, jolloin tekstistä tulee helposti luettavaa.

Kohokirjoittimen keksi 1950-luvun lopulla yhdysvaltalainen Rudolph Hurwich (1921–2014), joka perusti keksintönsä pohjalle Dymo-nimisen pörssiyhtiön. Dymon sai vuonna 1978 omistukseensa ruotsalainen Esselte, joka myi sen amerikkalaiselle Newell Rubbermaid -yhtiölle vuonna 2005.^[1]

Kohokirjoittimet ovat 1990-luvulta alkaen korvautuneet sähköisesti toimivilla tarrakirjoittimilla. Kohokirjoittimella tehty etiketti saattaa kuitenkin säilyttää luettavuutensa tarrakirjoitinetikettiä paremmin: jos värit haalistuvat tai etiketin pinta likaantuu, kohokuvio voi silti olla luettavissa. Käsikäyttöinen kohokirjoitin ei myöskään ole riippuvainen paristoista tai verkkovirrasta tarrakirjoitinten tapaan.^[2]

1. ↑ Entrepreneur-Humanitarian Rudolph Hurwich Dies at 92, Berkeley Daily Planet 11.9.2014. Viitattu 16.4.2016.
2. ↑ The Dymo Label Maker, Obsolete Mag -blogi 31.5.2010. Viitattu 16.4.2016.