Komitatiivi

Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto. Suomen kielessä komitatiivin sijapääte on -ine-. Substantiivit vaativat aina possessiivisuffiksin eli omistusliitteen. Sen sijaan komitatiivissa olevan substantiivin adjektiiviattribuutti on ilman omistusliitettä, esim. korkeine torneineen. Sen yhteydessä käytetään usein vahvistussanaa kaikkineen, varsinkin puhekielessä myös päivineen. Koska komitatiivin päätteen alussa on i, komitatiivi on monikossa samanlainen kuin yksikössä. Komitatiivi on usein mahdollista korvata postpositiolla kanssa: hän tuli lapsineen → hän tuli lapsensa ~ lastensa kanssa, mutta toisinaan komitatiivilla ja kanssa-lausekkeella on erotettavissa selvästi erilaiset funktiot, esim. Tuomioja ei kollegoineen aio käydä sissien kanssa suoria neuvotteluja Filippiinien hallituksen ohitse.^[1] Komitatiivia käytetään sijamuodoista vähiten.^[2]

Esimerkkejä komitatiivista:

• Johtaja Metsänen tuli kotiin salkkuineen.
• Pekka ja Mikko saapuivat rikollisten linnakkeeseen miekkoineen.
• Tohtori Virtanen puolisoineen.
• Älä tahri seiniä likaisine sorminesi!

Komitatiivimuotoja käytetään ennen kaikkea vakiintuneissa sanonnoissa:

• vaimoineen ja lapsineen (huom. vaikka vaimoja olisi vain yksi!), perheineen
• kimpsuineen ja kampsuineen, tavaroineen päivineen, papereineen kaikkineen
• niine hyvineen, omine nokkineen
• Helsinki ympäristöineen, talo irtaimistoineen, hakemus liitteineen
• kaikkine mukavuuksineen.

1. ↑ Sirola, Maija: Komitatiivi nykysuomessa. Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa. (Pro gradu) Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio Viitattu 21.10.2024.
2. ↑ § 1264 Mies pitkine partoineen, lähden perheineni, Iso suomen kielioppi. Kaino.kotus.fi. Viitattu 15.1.2023