Konserttimestari

Konserttimestari (saks. Konzertmeister) on sinfoniaorkesterissa ensimmäisten viulujen äänenjohtaja, jonka tehtäviin kuuluu vastata koko jousiston jousituksista, soittaa orkesterikirjallisuuteen sisältyvät viulusoolot sekä toimia soittajien ja kapellimestarin välisenä yhdyssiteenä.^[1] Konserttimestari on osaltaan vastuussa esityksistä, ei vain omassa ryhmässään, vaan käytännössä koko jousiston osalta valitsemalla jousitukset ja muut soittotavat sekä olemalla aloitteellinen kaikissa sisääntuloissa.^[2] Osoittamansa musiikillisen aloitekykynsä johdosta konserttimestaria voidaan pitää tavallaan koko orkesterin äänenjohtajana.^[3]

Alun perin konserttimestari johti konsertteja yhdessä cembalistin kanssa,^[4] mutta kapellimestarin osuus konsertin johtajana kävi välttämättömäksi Ranskan suuren vallankumouksen jälkeisinä vuosina musiikin monimutkaistumisen ja orkestereiden suurentumisen vuoksi: orkesterin johtaminen siirtyi kokonaan konserttimestarilta varsinaiselle orkesterinjohtajalle.^[5] Tämä entisajan johtava asema heijastuu vieläkin Isossa-Britanniassa, missä konserttimestarilla (engl. leader) on tärkeä asema ja hänen nimensä painetaan ohjelmaan erikseen orkesterin kapellimestarin jälkeen.^[6]

Joissakin pienemmissä kokoonpanoissa konserttimestari johtaa edelleen esityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kamariorkesteri Europa Galante, johtajana viulutaiteilija Fabio Biondi ja Akademie für Alte Musik Berlin.^lähde?

1. ↑ Musiikki, Suuri musiikkitietosanakirja 3, s. 232. Espoo: Weilin + Göös, 1990 ISBN 951-35-4727-2
   Andante, klassisen musiikin tietosanakirja, s. 258. Helsinki WSOY 2002 ISBN 951-0-27134-9
2. ↑ Otavan iso musiikkitietosanakirja 3, s. 497, Ingmar Bengtsson. Helsinki 1978
3. ↑ Gereon Brodin: Musikordboken, s. 131. Stockholm 1975
4. ↑ Spectrum 8, s. 544, Porvoo 1979
5. ↑ Musiikkikirja, s. 40, Helsinki: Interbook-Interkirja, 1980 ISBN 951-9357-02-5
6. ↑ Otavan iso musiikkitietosanakirja 3, s. 497. Ingmar Bengtsson. Helsinki Otava 1978.