Koraani

Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle.

Koraani (arab. القرآن‎, al-Qurʼān) on islaminuskon pyhin teksti. Muslimit uskovat, että se sisältää profeetta Muhammedin Jumalalta saamat ilmestykset, jotka alkoivat Mekassa vuonna 610 ja jatkuivat profeetan Medinassa tapahtuneeseen kuolemaan vuonna 632. Islamin kaikki suuntaukset hyväksyvät Koraanin arvovallan, ja kirjan sisällöstä vallitsee laaja yksimielisyys.

Koraani on islamilaisen käsityksen mukaan luomaton ja ollut aina olemassa. Se on Jumalan omaa puhetta.[1] Muslimit kohtelevat Koraania äärimmäisen kunnioittavasti. Koraania luetaan rituaaliesti arabian kielellä ääneen. Muslimeista vain viidesosa puhuu arabiaa[2], ja heistäkin harva osaa Koraanin klassista kieltä.[3]

Muslimit uskovat, että Koraani koottiin kirjaksi kalifi Abu Bakrin määräyksestä heti Muhammedin kuoltua, mutta koska teksteistä syntyi erimielisyyttä, se koottiin uudelleen vuosikymmentä myöhemmin kalifi Uthmanin johdolla.[4] Jotkut länsimaiset tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet joko kirjoitusajankohdan, kirjan tekijän, kirjoituspaikan tai nämä kaikki.[5] Eräät ovat sitä mieltä, että Koraanin tekstit ovat peräisin Arabian niemimaan ulkopuolelta, mahdollisesti Syyriasta tai Persiasta. John Wansbrough piti 800-luvun vaihdetta oikeampana Koraanin kokoamisaikana, koska teokseen ei ole viitattu sitä ennen.[6] Joitakin Koraanin osia sisältäviä käsikirjoituksia on kuitenkin radiohiiliajoitettu 500–600-luvuille, mikä todistaa, että vähintään osa sen teksteistä on hyvin vanhoja.[7]

Koraanin tekstit oli aluksi kirjoitettu puutteellisena konsonanttikirjoituksena, joissa eri konsonantteja ei aina erottanut toisistaan.[8] Tämän takia varhaisin teksti ennen diakriittisten pisteiden lisäämistä on ollut osittain lukukelvotonta, ja keskustelua on herättänyt se, onko pisteet lisätty oikein.[9]

Koraani ei ole ainoa islamin pyhä teksti. Islaminuskon arvovaltaisiin lähteisiin kuuluvat hadith-kokoelmat ja niiden joukosta etenkin Kutub al-Sittah (suom. Kuusi Kirjaa), jotka kertovat Muhammedin esikuvallisesta elämäntavasta.[10] Vaikka Koraani nauttii islamissa ylimmän auktoriteetin asemaa, paikka on oikeastaan rituaalinen. Koraania luetaan hadith-perinteen lävitse, joka siten on käytännössä Koraania tärkeämpi uskon lähde.[11]

  1. Hämeen-Anttila 2001, s. 19.
  2. Ernst, 2001, s. 3; Hämeen-Anttila 2004, s. 89.
  3. Hämeen-Anttila, 2004, s. 89.
  4. Hämeen-Anttila 2006, s. 83–84.
  5. Reynolds, Gabriel Said: Introduction, Quranic studies and its controversies, s. 10. (Teoksessa Reynolds, Gabriel Said (toim.). The Quran in its Historical Context) Routledge, 2008. (englanniksi)
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :6 ei löytynyt
  8. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :11 ei löytynyt
  9. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Nimetön-rECk-1 ei löytynyt
  10. Goldziher 1971, s. 240–241.
  11. Hämeen-Anttila, 2004, s. 96.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne