Kosteikkotattaret | |
---|---|
![]() Hanhentatar (Persicaria maculosa) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
Suku: |
Kosteikkotattaret Persicaria (L.) Mill. |
Katso myös | |
|
Kosteikkotattaret[1] eli ukontattaret[2] (Persicaria) on tatarkasvien (Polygonaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun lasketaan kuuluvaksi ainakin reilut 60 lajia, mutta noin 160 sukuun kuvatun lajin taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä[3]. Kosteikkotattaret ovat kuuluneet aiemmin suurempaan tatarsukuun, mutta tuo suku on sittemmin jaettu useammaksi pienemmäksi suvuksi. Kosteikkotattarien ohella omiksi suvuikseen on erotettu niveltattaret eli pihatattaret (Polygonum), konnantattaret (Bistorta), röyhytattaret (Aconogonon), kurjentattaret (Koenigia) ja köynnöstattaret eli kiertotattaret (Fallopia).
Kosteikkotattaret ovat yleensä yksivuotisia, joskus harvoin monivuotisia ruohovartisia kasveja. Niiden kasvutapa vaihtelee pystystä maanmyötäiseen, ja joskus ne voivat kasvaa myös veden alla. Kosteikkotattarien lehdet ovat herttamaisia sekä joskus mustapilkullisia. Kukat ovat yleensä kaksineuvoisia ja muodostavat tiiviin tai harvan tähkäkukinnon. Kukkien kehä on tavallisesti viisilukuinen, ja terälehdet ovat valkoisia, vihertäviä tai vaaleanpunaisia. Emit ovat yleensä kaksiluottisia, joskus kolmiluottisia. Kosteikkotattarien hedelmä on pähkylä.[4]
Suomessa tavataan useampia kosteikkotattareihin kuuluvia lajeja.