Kristillinen sionismi on eräiden kristittyjen uskomus ja oppirakennelma, jonka mukaan juutalaisten paluu Pyhään maahan ja nykyisen Israelin valtion syntyminen vuonna 1948 ovat merkkejä Raamatun profetioiden täyttymisestä. Kristillisellä sionismilla on yhteyksiä sitä edeltäneeseen 1800-luvun länsimaiseen kristilliseen ja yhteiskunnalliseen liikkeeseen, joka edisti juutalaisten asuttamista Pyhään Maahan (restoraatio).
Kristilliselle sionismille tyypillinen uskomus on, että juutalaisten kokoaminen Israeliin on edellytyksenä Jeesuksen toiselle tulemiselle. Tämä käsityskanta liittyy läheisesti teologiseen dispensationalismiin. Monien Protestanttisten kirkkojen piirissä on uskonpuhdistuksesta asti ollut yleinen käsitys, että kristittyjen tulee aktiivisesti tukea juutalaisten paluuta Israeliin ja heidän kääntymistään kristityiksi.[1][2][3] Käsite kristillinen sionismi itsessään syntyi 1900-luvun puolivälissä.
Kristityt sionistit uskovat, että juutalaiset ovat edelleen Jumalan valittu kansa yhdessä kristittyjen kanssa (Room. 11:17–24). Tämän vuoksi kristityt sionistit ovat sionismin kannattajia ja tukijoita. Toisin kuin sionismi (joka on juutalaisten poliittinen kansallisuusliike) kristillinen sionismi on uskonnolliselta pohjalta rakentuva ideologia.