Kristillissosiaalisuus (vanh. kristillis-sosiaalisuus) on aate ja ajattelutapa, jossa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämispyrkimykset ja- toiminta perustuvat kristinuskon lähimmäisenrakkauteen ja kristilliseen arvopohjaan. Keskiössä ovat yhteiskunnan vähäosaiset, sairaat, lapset, vanhukset ja muut apua tarvitsevat. Sosiaalisella toiminnalla on siis taustallaan kristillinen eetos.[1]
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettämultipleei löytynyt