Kuivuusraja

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: tietojen tarkistus, kappalejako

Kuivuusraja määrittää vuotuiselle sademäärälle sen rajan, missä esimerkiksi aro muuttuu aavikoksi tai metsä aroksi. Yleensä ajatellaan aavikon vuosisademäärärajan olevan luokkaa 150–250 mm ja aron ja metsän rajan olevan noin 500–800 mm. Kuivia alueita on maapallon maa-alasta noin 30–40 %^[1]. Monesti kuivat ja kuivahkot alueet jaetaan erittäin kuiviin, kuiviin ja puolikuiviin eli hyperarideihin, arideihin ja semiarideihin^[2]. Esimerkki hyperaridista alueesta on Sahara. Arideja ovat Australian aavikot ja semiaridia aluetta Yhdysvaltain preeria^[3]. Puolikuivat alueet ovat alttiita aavikoitumiselle ja ajoittaisille, viljelyn pilaaville kuivuusjaksoille.

Se, millaisia kasveja jossain sademäärässä kasvaa, riippuu myös sademäärän jakaumasta eri vuodenajoille ja lämpötilasta ja sen jakaumasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta. Lämpötila on olennainen tekijä, koska se vaikuttaa haihtumiseen. Eri tutkijat ovat aikojen saatossa laatineet lukuisia teorioita siitä, miten kuivuusrajoja määritellään.

1. ↑ Nire.go.jp (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ cger.nies.go.jp (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ Greenfacts.org