Back Kawan Meuih ACE Goue Horde Afrikaans Goldene Horde ALS Horda d'Oro AN خانية القبيلة الذهبية Arabic القبيله الدهبيه ARZ Horda d'Oru AST Qızıl Orda Azerbaijani آلتین اوردو AZB Алтын Урҙа Bashkir
| Kultainen orda Алтын Урда Altın Urda اولوغ اولوس Uluğ Ulus |
|||
|---|---|---|---|
1242–1502 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| Hallitsija | kaani | ||
| Pääkaupunki | Sarai | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 6 000 000 km² | ||
| Uskonnot | tengrismi, ortodoksisuus, šamanismi, lamalaisuus, myöhemmin sunnalaisuus | ||
| Kielet | venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet | ||
| Edeltäjä | Mongolivaltakunta | ||
| Seuraajat |
Astrahanin kaanikunta Kazakkien kaanikunta Kazanin kaanikunta Krimin kaanikunta Moskovan Venäjä Qasimin kaanikunta Siperian kaanikunta Suur-ordan kaanikunta Uzbekkien kaanikunta |
||
.png)
Kultainen orda (mong. Алтан Орд, Altan Ord, tat. Алтын Урда, Altın Urda, ven. Золота́я орда́, Zolotaja orda; turkkilainen oma nimitys Ulug Ulus, "mahtava valtio"[1]), joka tunnetaan myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta, oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista. Suurin osa Kultaisen ordan väestöstä oli turkkilaisia, kuten kiptšakkeja, kumaaneja ja bolgaareja. Ordan pitkäaikainen kaani Özbek omaksui islamin valtionuskonnoksi vuonna 1313. Nykyisten tataarien etnogeneesin historia yhdistetään Kultaiseen ordaan[2].
- ↑ The History and Culture of the Golden Horde hermitagemuseum.org. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Volga Tatars encyclopedia.com.