Kuningatar Maudin maa (norj. Dronning Maud Land) on Antarktiksen osa, joka rajoittuu Stancomb-Willsin (20°W) ja Shinnanin jäätiköihin (44°38'E). Alue käsittää noin 2 500 000 km² enimmäkseen ikijään peittämää Etelämannerta. Norja vaati aluetta itselleen 14. tammikuuta 1939, mutta muiden Etelämantereeseen kohdistuneiden valtauksien tavoin valtausta ei tunnustettu kansainvälisesti. Alue kuuluu Etelämannerta koskevan sopimuksen piiriin. Norja vaati itselleen myös Pietari I:n saarta.
Nimen Kuningatar Maudin maa antoi tutkimusmatkailija Roald Amundsen vuonna 1911 Norjan kuningatar Maudin kunniaksi.[1] Alun perin Kuningatar Maudin maaksi nimetty alue käsitti alueen, joka sijaitsi pituuspiirien 37°E—50°E välisellä alueella. Alueen löysi kapteeni Hjalmar Riiser-Larsen vuonna 1930.
Norjalla on tutkimusasema Troll Kuningatar Maudin maalla. Sen avasi norjalainen Etelämanner-retkikunta vuosien 1989–1990 aikana, ja sitä käytettiin tuolloin vain kesäisin vuoteen 2005 asti jolloin Norjan kuningatar Sonja avasi sen ympärivuotiseen käyttöön.[2][3] Myös Suomella ja Ruotsilla on omat tutkimusasemat Kuningatar Maudin maalla. Suomen aseman nimi on Aboa ja Ruotsin aseman Wasa. Ne muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan.[4]