Kuori (arkkitehtuuri)

Kuorin sijainti on merkitty kuvaan harmaalla.Kuorin jatkona on puolikaaren muotoinen apsis ja kuoria ympäröi kuorikäytävä.

Kuori on tavallisesti kirkon itäpäässä oleva kirkon arvokkain osa, jonne on sijoitettu alttari ja jossa jumalanpalveluksen johtaminen tapahtuu.^[1] Vanhemmissa kirkoissa kuori on usein korokkeella, aidalla, ikonostaasilla (ortodoksisissa kirkoissa) tms, erotettu kirkkosalista.^[2]

Alun perin kuori oli kirkossa kuorolle ja papistolle varattu tila.^[3] Sana kuori on peräisin kreikan sanasta χορός, joka on alun perin tarkoittanut laulukuoroa tai laulun säestämää piiritanssia – kirkossa kuori on ollut paikkana varattu kuorolle. Suomeen sana on lainautunut latinan (chorus) ja muinaisruotsin (kor) kautta.^[4]

↑ Kuori evl.fi. Arkistoitu 26.10.2021. Viitattu 13. 10. 2021.
↑ Markku Haapio (toim): Suomen kirkot ja kirkkotaide I, s. 23, 353. Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1987. ISBN 951-9064-27-3
↑ Leena Valkeapää: Taidehistorian sanasto (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 1.1.2017.
↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 513. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27108-X

[1] Kuori evl.fi. Arkistoitu 26.10.2021. Viitattu 13. 10. 2021.

[:0-2] Markku Haapio (toim): Suomen kirkot ja kirkkotaide I, s. 23, 353. Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1987. ISBN 951-9064-27-3

[sanasto-3] Leena Valkeapää: Taidehistorian sanasto (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 1.1.2017.

[4] Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 513. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27108-X

[1]

[2]

[3]

[4]

Kuori (arkkitehtuuri)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia