Kyma

Kyma (m.kreik. κῦμα, kȳma, ’aalto’; lat. cyma) eli kymation (m.kreik. κυμάτιον; lat. cymatium) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa lehtinauhasta koostuva ornamenttikoriste, jota käytetään esimerkiksi pylväiden kapiteeleissa ja entablementissa.^[1][2][3][4]

Kyman kolme klassista päätyyppiä ovat:^[3][4]

• Doorilainen kyma – Kovera kyma, jossa on suorat, ylöspäin osoittavat lehdet.
• Joonialainen kyma eli munasauva – Kupera kyma, jossa on soikeat, alaspäin osoittavat munanmuotoiset lehdet. Esiintyy muun muassa joonialaisen pylvään kapiteelissa voluutan päiden eli heliksien välissä.
• Lesboslainen kyma eli lehtisauva – Kuperankovera kyma, jossa on alaspäin osoittavat sydämenmuotoiset lehdet.

Mainitut klassiset tyypit vakiintuivat pylväsjärjestelmissä 300-luvulla eaa.^[3] Ne olivat tavanomaisia antiikin temppelirakentamisessa.^[5] Roomalaisella kaudella niitä käytettiin vapaammin, ja klassisten tyyppien oheen kehitettiin monipuolisempia koristeaiheita.

• 
  Doorilainen kyma.
• 
  Joonialainen kyma.
• 
  Lesboslainen kyma.
• 
  Roomalainen kyma.
• 
  Roomalainen kyma.

1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κῦμα, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
2. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κυμάτιον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b c} Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kyma(tion)”, Antiikin käsikirja, s. 288. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
4. ↑ ^{a b} Söderlund, Aaro & Kivimäki, Sari: Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto. TKK arkkitehtiosasto, 2006.
5. ↑ Tzonis, Alexander & Lefaivre, Liane: Classical Architecture: The Poetics of Order. MIT Press, 1999.