Lantasalpietari

Puupiirros salpietarin keitosta (Saksa, noin 1580). Kuvassa etu- ja taka-alalla maatumaan kasattuja lantapatterita (C) joista maatunut lantamaan uutetaan raakasalpietarikeitokseksi kattilassa (A). Uutettu salpietariliemi keitetään puhtaammaksi kuvan keskellä kuvatussa keittolaitoksessa (B). Vasemmalla pinossa keitossa suurin määrin tarvittavaa polttopuuta (D)

Lantasalpietaria valmistettiin ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista silloin kun kaliumnitraatin louhinta ei tullut kyseeseen. Laidunkarjan tuottamat lantakasat olivat huomattava lantasalpietarin raaka-ainelähde. Bakteerit hapettavat hajoavan eläinlannan urean, ammoniakin ja muut typpipitoiset aineet, minkä seurauksena muodostuu nitraatteja. Esimerkiksi Suomen Pohjanmaalla on ainakin jo 1500-luvulla valmistettu kruunun määräyksestä lantasalpietaria. [1] Lantasalpietaria tarvittiin sodankäynnissä mustaruudin välttämättömänä ainesosana.

Lantasalpietari valmistettiin maatuneesta voimakkaasta eläinlannasta kiehuvalla vedellä uuttamalla, puhdistamalla ja väkevöimällä. 1500-luvulla Ruotsi pyrki saamaan sodankäyntiin omavaraisuutta. Ruudin ainesosista omavaraisia oltiin puuhiilen ja rikin osalta mutta salpietari oli ostotavaraa. Salpietarikeittämöitä perustettiinkin runsaasti Ruotsi-Suomen alueelle jopa Suomeen painottuen. Lantasalpietarinkeitosta tehtiin myös alamaisille veronomainen rasite. [1]

  1. a b Räjähteet Suomessa, 1998, sivut 16–20

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne