Back لوغا (نهر) Arabic نهر لوجا ARZ لوقا چایی AZB Луга (йылға) Bashkir Луга (рака) Byelorussian Louga (stêr) Breton Luga (suba sa Rusya, lat 59,68, long 28,31) CEB Luga (řeka) Czech Луга (юханшыв CV Luga (flod) Danish

Laukaanjoki

Laukaanjoki/Luga
Луга
Laukaanjoen valuma-alue
Laukaanjoen valuma-alue
Alkulähde Tjosovon suoalue
Laskupaikka Suomenlahti (Laukaansuu)
Maat Venäjä
Pituus 353 km
Alkulähteen korkeus 53 m
Virtaama 93 m³/s
Valuma-alue 13 200 km²

Laukaanjoki eli Luga[1][2] (myös Laukaa, vatjaksi Laugaz, Laukaa jõtši,[3] ven. Лу́га, Luga) on joki Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä. Sen pituus on 353 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 13 200 neliökilometriä. Keskimääräinen virtaus 60 kilometrin päässä joen suusta on 93 kuutiometriä sekunnissa.[4] Keskijuoksulla leveys on 50–100 metriä ja joen suussa jopa 500 metriä[5].

Laukaanjoki Jaamassa.

Joki saa alkunsa Tjosovon suoalueelta ja laskee Suomenlahden Laukaanlahteen. Korkean veden aikaan se laskee Rosonajoen kautta myös Narvanjoen suuhun. Joessa on jääpeite joulukuun alkupuolelta huhtikuun alkuun.[4] Tärkeimmät sivujoet ovat Ortesjoki, Jaštšera, Lemusajoki, Saba ja Ruutainjoki[5].

Laukaanjoki on osittain purjehduskelpoinen yhteensä 173 kilometrin pituudelta[4]. Pisin liikennöitävä osuus sijaitsee Tolmatšovon taajaman ja Lugan piirin Hilokin kylän välillä[5]. Joen varrella sijaitsevat Lugan ja Jaaman kaupungit,[4] Laukaansuun taajama sekä muun muassa Suuren-Lutskan, Haavikon, Kukkosin, Narvusin ja Joenperän kylät. Jaamassa on vesivoimalaitos[5]. Laukaansuun taajamasta on suunniteltu kehitettävän vuoteen 2017 mennessä 24,5 tuhannelle ja 2025 mennessä jopa 34,5 tuhannelle asukkaalle mitoitettu, paljolti Ust-Lugan satamaa palveleva kaupunki.[6]

Joen nimi on itämerensuomalaista perua[5]. Sen alajuoksulla on ollut inkerinsuomalaista, inkerois- ja vatjalaisasutusta[7]. Jaaman ympäristössä oli 1700-luvulla perustettuja saksalaisia siirtokuntia[8].

Keskiajalla Laukaanjoki oli Novgorodin Itämereen yhdistänyt tärkeä liikenneväylä[5]. 1600-luvulla sen keskijuoksu toimi Ruotsille kuuluneen Inkerinmaan rajana[9]. Heinä-elokuussa 1941 joella oli tärkeä puolustuslinja, joka hidasti saksalaisten etenemistä kohti Leningradia[5].

Jaaman lähellä sijaitsevan Fosforit-lannoitetehtaan jätealueelta Laukaanjokeen valunut fosfori oli alkuvuoteen 2012 asti yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia[10]. Asian noustua julkisuuteen lannoitetehdas esti kaivosjätevuorista valuneet fosforipäästöt padoilla ja valumavesien osittaisella puhdistuksella. Toukokuussa 2018 mitatut fosforipitoisuudet olivat Laukaanjoen tyyppiselle vesistölle tavanomaisia.[11]

  1. ↑ http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a=listaus&hakunimi=Laukaanjoki
  2. ↑ Luga eli Laukaanjoki kielitoimistonohjepankki.fi. Arkistoitu 17.11.2019. Viitattu 17.11.2019.
  3. ↑ Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas eki.ee. Viitattu 21.1.2012.
  4. ↑ a b c d Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 15, s. 44. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1974.
  5. ↑ a b c d e f g Kultura Leningradskoi oblasti: Luga enclo.lenobl.ru. Viitattu 21.1.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Ust-Luga_Urban ei löytynyt
  7. ↑ P. v. Koeppen: Ethnographische Karte des St. Petersburgischen Gouvernements. Moskva: Akademie der Wissenschaften zu St. Petersburg, 1849.
  8. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Jamburg (gorod). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  9. ↑ Uusi tietosanakirja, 12. osa, s. 231. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  10. ↑ Venäläiseltä lannoitetehtaalta jättipäästöt Suomenlahteen Helsingin Sanomat. 21.1.2012. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 20.1.2012.
  11. ↑ Kipsivuoren fosforivuoto Itämereen tyrehtyi. Helsingin Sanomat, 5.6.2018, s. A6–A7.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne