Laulujoutsen

Laulujoutsen
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Suomessa:
Elinvoimainen [2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Sorsalinnut Anseriformes
Heimo:	Sorsat Anatidae
Alaheimo:	Hanhet Anserinae
Suku:	Joutsenet Cygnus
Laji:	cygnus
Kaksiosainen nimi
Cygnus cygnus (Linnaeus, 1758)
Synonyymit
Olor cygnus (Linnaeus, 1758) [3]
Laulujoutsenen pesimis- (keltainen) ja talvehtimisalueet (sininen). Osa islantilaisista yksilöistä talvehtii pesimäalueellaan (vihreä).
Katso myös
Laulujoutsen Wikispeciesissä   Laulujoutsen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintulaji. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä toisin kuin kyhmyjoutsenella. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Laulujoutsenta tavataan laajalla alueella, ja maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 180 000 yksilöä. 1900-luvulla lajin kanta taantui muun muassa Suomessa ja Ruotsissa metsästyksen takia. Rauhoituksen ansiosta Suomessa kanta on toipunut 1940-luvun lopun paristakymmenestä lintuparista vuonna 2018 arvioituun 10 000 pariin. Vuonna 2014 syyskannan lukumääräksi arvioitiin 70 000 yksilöä^[4].

Laulujoutsen syö pääasiassa kasviravintoa, jota se repii pitkän kaulansa ja vahvan nokkansa avulla. Se käyttää ravinnokseen kuitenkin myös pieniä selkärangattomia. Joutsenparit pariutuvat jo nuorena ja solmivat yleensä elinikäisen liiton. Pesän pari rakentaa pienelle luodolle tai matalikolle. Naaras munii 4–7 kermanvalkeaa munaa. Molemmat vanhemmat huolehtivat kesällä kuoriutuvista poikasista, jotka viettävät vielä ensimmäisen talvenkin vanhempien kanssa. Sukukypsäksi laulujoutsen tulee keskimäärin 4–5-vuotiaana.

Laulujoutsen on isona valkoisena lintuna ollut ihmisten kiinnostuksen kohde, ja laji esiintyykin kansanperinteessä ja taideteoksissa. Kalevalaisessa runoudessa puhutaan Tuonen joutsenesta, ja esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Lemminkäisen äiti taustalla lipuu laulujoutsen. Laulujoutsen on myös Suomen kansallislintu.

1. ↑ BirdLife International: Cygnus cygnus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2014. (englanniksi)
2. ↑ Jari Valkama: Laulujoutsen – Cygnus cygnus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
3. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cygnus cygnus (TSN 174990) itis.gov. Viitattu 23.12.2010. (englanniksi)
4. ↑ Laulujoutsen. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen