Lesothon kuningaskunta Mmuso wa Lesotho |
|
---|---|
|
|
Valtiomuoto | parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia |
Kuningas Pääministeri |
Letsie III Ntsokoane Samuel Matekane |
Pääkaupunki |
Maseru |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 30 355 km²[1] (sijalla 137) |
– josta sisävesiä | ei merkittävästi |
Väkiluku (2021) | 2 076 669 (sijalla 143) |
– väestötiheys | 68,4 as. / km² |
– väestönkasvu | 0,68 (2021) |
Viralliset kielet | sesotho, englanti |
Valuutta | Lesothon loti [2] (LSL) |
BKT (2023) | |
– yhteensä | 2,33 mrd. USD[3] (sijalla 176) |
HDI (2019) | 0,527 [4] (sijalla 165) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 7,1 % [1] |
– teollisuus | 34,7 % [1] |
– palvelut | 58,1 % [1] |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys – Isosta-Britanniasta |
4. lokakuuta 1966 |
Lyhenne | LS |
– ajoneuvot: | ? |
– lentokoneet: | ? |
Kansainvälinen suuntanumero |
+266 |
Tunnuslause | Khotso, Pula, Nala (rauha, sade, vauraus) |
Kansallislaulu | ”Lesotho Fatse La Bontat’a Rona” |
Edeltäjä(t) |
Basutomaa (1884–1966) |
Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Maa on kokonaan Etelä-Afrikan ympäröimä enklaavi. Suurin osa kuningaskunnan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta on sothoja. Moshoeshoe yhdisti sothokansat 1800-luvulla, mutta vuonna 1868 alueesta tuli Britannian protektoraatti. Itsenäisyyden se sai vuonna 1966. Lesothon valtionpäämies on kuningas, jonka asema on kuitenkin seremoniallinen.
Lesothon talous perustuu kaivannaistoimintaan, veden vientiin, omavaraisviljelyyn, tekstiileihin ja rahalähetyksiin, ja maa on monella tavalla Etelä-Afrikasta riippuvainen. Monet lesotholaiset työskentelevät Etelä-Afrikassa, ja maan tärkeimmät luonnonvarat ovat vesi ja timantit. Lesotholainen kulttuuri on melko yhtenäinen sen homogeenisen väestön takia.
<ref>
-elementti; viitettä lloydsoutline
ei löytynyt