Liettuan kronikat tai liettualaiset kronikat (liett. Lietuvos metraščiai) ovat Liettuan suuriruhtinaskunnan aikana koottuja aikakirjoja, jotka jakautuvat kolmeen redaktioon. Redaktiot kirjoitettiin muinaiskirkkoslaavin kielellä, ja ne palvelivat liettualaisen patriotismin tarpeita.[1] 1420-luvulla koottu ensimmäinen redaktio ylisti Vytautas Suurta ja tuki hänen valtapyrkimyksiään. 1500-luvun alkupuolella kirjoitettu toinen redaktio loi myytin Liettuan roomalaisista juurista. Sen mukaan Liettuan suuriruhtinaskunnan olisi perustanut Rooman valtakunnasta lähtenyt aatelismies. Tämä oli tärkeä argumentti Puola-Liettuan sisäisessä kulttuuriväännössä Puolaa vastaan. 1800-luvulla löydetty kolmas redaktio on laadittu tukemaan roomalaislegendaa, mutta sisältää myös hyödyllistä tietoa 1400-luvun puolivälistä. Nämä kolme redaktiota olivat ensimmäiset tunnetut historialliset suuriruhtinaskunnassa kirjoitetut kokoelmat, ja ne loivat pohjan liettualaiselle historiankirjoitukselle.[2] Kaikki keskiajan historioitsijat käyttivät hyväkseen näitä kokoelmia, jotka ovat säilyneet 22 puhtaaksikirjoitusversiossa,[1]. Jotkin niiden luomista myyteistä säilyivät 1900-luvun alkuun asti.