Logistinen funktio eli logistinen käyrä on yleinen kasvufunktio, jolle nimen antoi Pierre François Verhulst vuonna 1844 tai 1845 tutkiessaan sitä populaation kasvun yhteydessä. Sillä voidaan mallintaa S:n muotoista käyrää, joka kuvaa jonkin populaation P kasvua. Alkuvaiheessaan kasvu on lähes eksponentiaalista, mutta kun ympäristön asettamat rajat tulevat vastaan, kasvu hidastuu ja lopulta pysähtyy.
Yksinkertainen logistinen funktio määritellään yhtälöllä
missä muuttujan P voidaan tulkita tarkoittavan populaatiota ja muuttujan t aikaa.[1] Kun t saa kaikki reaalilukuarvot −∞:stä +∞:ään, saadaan S:n muotoinen käyrä. Käytännössä eksponenttifunktion e−t luonteesta johtuen riittää laskea funktion arvot t:n ollessa rajallisella välillä, esimerkiksi välillä [−6, +6].
Logistisella funktiolla on sovelluksia useilla aloilla kuten keinotekoisten neuroverkkojen tutkimuksessa, biologiassa, biomatematiikassa, demografiassa, taloustieteessä, kemiassa, matemaattisessa psykologiassa, todennäköisyyslaskennassa, sosiologiassa, politiikan tutkimuksessa ja tilastotieteessä. Sen derivaatta on
Funktiolla on myös seuraava ominaisuus:
Näin ollen funktio P − 1/2 on pariton funktio.