Luottamus | |
---|---|
![]() Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Viktor Tregubovitš, Edvin Laine |
Käsikirjoittaja |
Mihail Šatrov Vladlen Loginov Väinö Linna (dialogi) |
Tuottaja | Mauno Mäkelä |
Säveltäjä | Georgi Sviridov |
Kuvaaja | Dmitri Mešijev |
Leikkaaja | Margarita Sadrina |
Pääosat |
Kirill Lavrov Vilho Siivola Yrjö Tähtelä |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi, Neuvostoliitto |
Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi Oy & Lenfilm |
Levittäjä | Fenno-Filmi |
Ensi-ilta |
![]() |
Kesto | 95 min |
Alkuperäiskieli | Suomi ja venäjä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Luottamus (ven. Доверие, Doverije) on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976. Se kuvaa Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen vuonna 1917 johtaneita tapahtumia ja erityisesti neuvostojohtaja Vladimir Leninin roolia niissä. Elokuvan tuottivat Fennada-Filmi ja neuvostoliittolainen Lenfilm. Sen ohjasivat Edvin Laine ja Viktor Tregubovitš. Päärooleissa ovat Kirill Lavrov ja Vilho Siivola. Elokuvan juoni pohjautuu pääosin todellisiin historiallisiin tapahtumiin, joita on kuitenkin dramatisoitu.
Aloite elokuvaan tuli Fennada-Filmin toimitusjohtaja Mauno Mäkelältä, mutta lopullisen käsikirjoituksen laativat neuvostoliittolaiset Mihail Šatrov ja Vladlen Loginov. Käsikirjoitus hyväksyttiin vuonna 1974 Moskovan Marxismi-leninismin instituutissa, ja kirjailija Väinö Linna muokkasi käännöksen pohjalta suomenkielisen dialogin. Suomen opetusministeriö tuki elokuvan tuotantoa yli kahden miljoonan markan lainalla, jonka käyttöä valvoi kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johtama työryhmä. Pelkästään suomalaisen osapuolen kustannukset tekivät Luottamuksesta siihen mennessä kalleimman suomalaisen elokuvan.[1]
Edvin Laine sai elokuvasta valtion elokuvataiteilijapalkinnon, ja Vilho Siivola sai parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon. Vuoden 1977 Riian elokuvafestivaalilla Luottamukselle ojennettiin tuomariston erikoispalkinto taiteellisista ansioista kuvattaessa rauhanomaisen rinnakkaiselon alkuvaiheita kahden naapurimaan välillä.[1]
Luottamusta esitettiin valmistuttuaan koulunäytöksissä opetuselokuvana, mutta elokuvateattereissa se ei menestynyt kovin hyvin. Nykyisen yleisen käsityksen mukaan se edustaa vahvasti suomettumisen ajan henkeä. Varsinkin myöhemmän ajan arvioissa Luottamusta on pidetty elokuvallisesti kehnona.[1][2]