MASINT

Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu eli MASINT (lyhenne sanoista Measurement and Signature Intelligence) on kohteen tai toiminnan luontaisiin ominaispiirteiden tai osatekijöiden tallentamiseen ja mittaamiseen perustuva tiedustelun alalaji.^[1] Nämä piirteet mahdollistavat kohteen tai toiminnan havaitsemisen, tunnistamisen tai luonnehdinnan. Jos 'maali' värähtelee, päästää ääntä, jättää jäljen, on ympäristöään kylmempi tai kuumempi, sillä voi olla havaittava tunnusmerkki.^[1] Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu pohjautuu havaintolaitteiden keräämän datan tieteelliseen ja tekniseen analyysiin.

Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelun osa-alueita on kuusi:^[1]
1) elektro-optinen tiedustelu (engl. Electro-optical MASINT)

heijastuneen tai emittoidun elektromagneetisen spektrin mittaus ultravioletin, näkyvän, lähi-infrapunan ja infrapunan taajuusalueilla

Esimerkiksi satelliittipohjaisen metsäpalojen seurantajärjestelmien havaitsemien lämpöanomalioiden käyttö Venäjän hyökkäyssodan aikaisten räjähdysten ja palojen paikallistamisessa Ukrainassa;^[2]

2) radioaktiivisten säteilyyn ja tapahtumiin liittyvä valvonta ja seuranta (engl. Nuclear MASINT)

Esimerkiksi kansallisten säteilykeskusten (kuten Suomessa Säteilyturvakeskuksen) ja rajavalvonnan säteilynmittauspisteet sekä Kansainvälisen ydinkoekieltosopimusjärjestön (CTBTO, Comprehensive Nuclear-Test-Ban-Treaty Organization) kansainvälinen valvontajärjestelmä (IMS)^[3][4].

3) geofysikaalinen tiedustelu (engl. Geophysical MASINT)

Esimerkiksi meren akustinen mittaus sonarpoijuja käyttämällä ja seismisten tapahtumien valvonta (Suomessa erityisesti Helsingin yliopiston Seismologian instituutti^[5]).

4) tutkatiedustelu (engl. Radar MASINT) - RADINT

kohteen heijastaman elektromagneettisen säteilyn aktiivinen ja passiivinen keruu

Esimeriksi vastatykistötutka; sotilaallisten ja kaupallisten SAR-tutkasatelliittien datan hyödyntäminen

5) materiaaleihin liittyvä tiedustelu (engl. Materials MASINT)
6) radiotaajuusalueen tiedustelu (engl. Radiofrequency MASINT)

MASINTin osa-alueita on eri lähestymisten mukaan ryhmilty toisinkin. Kohteesta tai toiminnasta voidaan pyrkiä selvittämään sen^[6]

• radioaktiiviset, kemialliset ja biologiset piirteet;
• emittoima energia (radioaktiivinen säteily, lämpösäteily, elektromagneettinen säteily);
• heijastunut (edelleensäteilemä) energia (esim. radiotaajuudet, valo, ja ääni);
• mekaaninen ääni (esim. koneen, potkurin, tai laitteistojen melu);
• magneettiset ominaisuudet (esim. magneettikentän voimakkuus ja anomaliat);
• liike (esim. lento, tärinä, tai liikkuminen); ja
• materiaaliset ominaisuudet.

• 
  Ohjus- ja raketti-laukaisujen mittaus-verkoston akustisen kuunteluaseman (UTSMS) mastoa.
• 
  Ydinkokeiden kieltojärjestön (CTBTO, Comprehensive Nuclear-Test-Ban-Treaty Organization) kansainvälisen valvontajärjestelmän (IMS) mittausasema IS18:n infraäänien sensoriverkkoa, Qaanaaq, Grönlanti.
• 
  Esimerkiksi Britannian, Ranskan ja Saksan asevoimien käyttämä Cobra-vastatykistötutka.
• 
  Locheed P-3C -tiedustelukoneen magneettisen anomalian detektori (MAD).

1. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä dni.gov ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ieee2023 ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä finlex-2001-15 ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä yle-20.8.2019 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä yle-3.9.2017 ei löytynyt
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä masint_eva_rep1997 ei löytynyt