MP-40 | |
---|---|
Tyyppi | konepistooli |
Valmistaja | Erma Werke |
Valmistusmaa |
![]() |
Valmistusvuodet | 1940–1945 |
Tekniset tiedot | |
Kaliiperi(t) | 9×19 mm Parabellum |
Aseen pituus |
833 mm tukki auki, 630 mm tukki taitettuna |
Piipun pituus | 251 mm |
Paino (tyhjänä) | 4,0 kg |
Lipas | tankolipas |
Kapasiteetti | 32 patruunaa |
Ammuksen lähtönopeus | 380 m/s |
Tehokas kantama | noin 100 metriä |
Tulinopeus (laukausta/min) | 500–550 |
MP-40 (Maschinenpistole 40) on saksalainen toisen maailmansodan aikainen toimintamekanismiltaan massasulkuinen, avoimelta lukolta sarjatulta ampuva ja 9×19 mm Parabellum (Luger) -kaliiperinen konepistooli. Se suunniteltiin pääasiallisesti ryhmänjohtajien, vaunu- ja kuljetusmiehistöjen sekä laskuvarjojääkärien käytettäväksi. Wehrmacht otti aseen käyttöön vuonna 1940, ja sodan loppuun mennessä niitä oli valmistettu 1,2 miljoonaa kappaletta.
MP-40 oli sodanaikainen versio MP-38:sta, ja se oli rakenteeltaan edeltäjäänsä yksinkertaisempi soveltuen näin paremmin sodanaikaiseen massatuotantoon. Lukkokehys valmistettiin aiemman koneistamisen sijaan puristamalla teräslevystä.[1]
Asetta kutsutaan usein virheellisesti nimellä ”Schmeisser”, mutta asetta ei kuitenkaan suunnitellut tunnettu Hugo Schmeisser vaan Erma-yhtiön insinööri Heinrich Vollmer.[1]