Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti. Ruoantuotannon käytössä on 87 prosenttia maapallon viljelymaasta ja loput 13 prosenttia käytetään biopolttoaineiden, tekstiilikuitujen sekä villan ja nahan tuotantoon[1].
Maanviljelyn päätavoite on taata ravinnonsaanti. Tuotantoeläinten rehuksi voidaan kasvattaa heinää tai muita rehukasveja. Eräistä viljelykasveista, kuten pellavasta ja puuvillasta, saadaan raaka-ainetta kankaan valmistukseen.
Maanviljelyllä on vaikutuksia luontoon ja luonnon kiertokulkuun.
Maanviljelyn suurmaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia sekä Ranska. Myös Venäjä, Kanada ja Indonesia ovat suuria maanviljelymaita. Tilastoissa Brasilia ja Argentiina ovat myös maininnan arvoisia.[2]