Langkasuka (100-1300 -luku)
Srivijaya (650–1377)
Singhasari (1222–1293)
Majapahit (1293–1500)
Malakan sulttaanikunta (1401-1511)
Johoren sulttaanikunta (1528- )
Salmisiirtokunnat (1826-1946)
Sarawakin kuningaskunta (1841-1946)
Pohjois-Borneo (1882-1946)
Liittoutuneet malaijivaltiot (1895-1946)
Liittoutumattomat malaijivaltiot (1909-1946)
Malaijan taistelu (1942)
Malaijan liitto (1946-1948)
Malaijan federaatio (1948-1963)
Malaijan kriisi (1948-1960)
Konfrontasi (1963-1966)
Nykyisen Malesian valtion alue oli 800-luvulta 1400-luvulle asti Jaavan ja Sumatran suunnalta tulleiden kuningaskuntien vallan alla. Kun kuningaskunnat rappeutuivat, Malakan niemimaalle syntyi useita pienempiä kuningaskuntia, jotka harjoittivat elinkeinoinaan merenkulkua ja kaupankäyntiä. Huomattavin valtio oli Malakan sulttaanikunta, joka kehittyi tärkeäksi satamakaupungiksi. Malakan niemimaa on jo varhaisista ajoista lähtien sijainnut Kiinan ja Intian välisten kauppareittien varrella, ja maa on historiansa aikana saanut kulttuuriinsa vaikutteita Kiinan, Intian ja Arabian suunnalta.[1][2]
Eurooppalaiset tulivat alueelle 1500-luvulla ja Malakan sulttaanikunnan valloittivat ensin portugalilaiset ja 1600-luvulla hollantilaiset. Britit saapuivat alueelle 1800-luvulla ja perustivat ensin Singaporen kauppatukikohdan ja yhdistivät sen jälkeen Singaporen, Malakan ja Penangin Salmisiirtokunniksi. 1900-luvulle tultaessa koko nykyisen Malesian alue oli vähitellen siirtynyt brittien hallintaan.[1][2]
Toisen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivät maan. Sodan päätyttyä niemimaan sulttaanikunnat yhdistettiin vuonna 1946 Malaijan liitoksi, joka muutettiin vuonna 1948 Malaijan federaatioksi. Britannia myönsi Malaijalle itsenäisyyden vuonna 1957. Vuonna 1963 Malaijaan liitettiin Singapore, Sarawak ja Pohjois-Borneo, samalla valtion nimeksi tuli Malesian liittovaltio. Singaporen ja Malesian valtioliitto purettiin jo kahden vuoden kuluttua, syynä olivat jännitteet Malesian malaijiväestön ja Singaporen kiinalaisväestön välillä.[1][2]
1980-luvulla Malesia alkoi modernisoitua ja teollistua Mahathir Mohamadin johdolla. Malesia muuttui raaka-aineiden viejästä teollisuuden ja valmistuksen keskukseksi, houkutellen ulkomaisia investointeja ja parantaen infrastruktuuria.[1]