Manna (hepr. מָן, man) on ruokaa, jolla Vanhan testamentin mukaan Jumala ruokki päivittäin israelilaiset, kun nämä olivat 40 vuoden vaelluksellaan Siinain erämaassa.
Israelilaiset löysivät mannansa aina aamukasteen jäljiltä. Sitä ei tiedetä, mitä ainetta manna oli, ja mannaa on Raamatussakin kuvattu vaihtelevasti. Teologisesti manna on selitetty muun muassa osoituksena Jumalan rakkaudesta ja armosta, ja toisaalta kuuliaisuuden opetuksena.