Manon Lescaut (Puccini)

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Manon Lescaut
Alkuperäinen nimi	Manon Lescaut
Määritelmä	dramma lirico in quattro atti
Säveltäjä	Giacomo Puccini
Pohjautuu	Abbé Prévostin (Antoine-Francois Prévost d’Exiles) romaaniin Manon Lescaut
Kieli	italia
Kantaesitys	1. helmikuuta 1893 Teatro Regio, Torino
Aikajana Puccinin oopperoista
Edgar Manon Lescaut La Bohème 1889 1893 1896
Infobox OK

Manon Lescaut on kolmas Giacomo Puccinin säveltämä ooppera, ja se sai ensi-iltansa Teatro Regiossa, Torinossa 1. helmikuuta 1893.^[1]

Edgarin jälkeen Puccini halusi löytää aiheen, jolla hän vakiinnuttaisi maineensa oopperasäveltäjänä. Puccinia viehätti Tosca. Kesti kuitenkin vielä kuusi vuotta ennen kuin hän pystyi käyttämään aihetta.

Kustantaja Giulio Ricordi suositteli ensimmäiseksi dramatistiksi Giuseppe Giacosaa (1847-1906). Ensitapaaminen ei onnistunut. Seuraava libretisti oli Ruggiero Leoncavallo (1858-1919), joka oli tehnyt libreton Abbé Prévostin romaanista Manon Lescaut. Leoncavallo ja Puccini eivät pystyneet sopimaan tärkeimmistä avainkohdista. Tämän jälkeen librettoa tehtiin Mario Pragan ja Domenico Olivan kansa. Yhteistyö päättyi, koska Pragan ja Olivan alkuperäisestä nelinäytöksisestä oopperasta kokonainen toinen näytös jätettiin pois. Seuraavaksi jatkoi Luigi Illica uudistamalla Pragan ja Olivan librettoa. Hän teki muun muassa uuden kolmannen näytöksen (Laivaannousun). Librettoa muuttelivat myös eri vaiheissa Giulio Ricordi ja itse säveltäjä. Lopulta libretto valmistui kesäkuussa 1892, ja sen jälkeen keskusteltiin oikeuksista. Giacosan välitysehdotus hyväksyttiin, eikä kenenkään nimeä laitettu painettuun librettoon. Libretistin kohdalle olisi pitänyt kirjoittaa seitsemän nimeä: Leoncavallo, Praga, Oliva, Illica, Giacosa, Ricordi ja Puccini. Libretistejä oli itse asiassa vielä kahdeksaskin. Puccini pyysi Giuseppe Adamilta tekstiä vuoden 1922 Manonin neljännen näytöksen Sola, perduta, abbandonata aariaan, jolla hän muutti alkuperäisen aarian tekstiä.

Puccini sai Manon Lescaut'n valmiiksi lokakuussa 1892.

Ensi-illassa teoksen johti Alessandro Pomé, Manonina oli Cesira Ferrani (1863-1943) ja Giuseppe Gremonini oli Des Grieux. 'Manon Lescaut oli menestys heti alusta alkaen. Librettoon jäi ensimmäisen ja toisen näytöksen väliin pimeä kohta, koska Oliva/Pragan toinen näytös poistettiin. Ensimmäisessä näytöksessä rakastavaiset Manon ja Des Grieux pakenevat yhdessä, ja toinen näytös alkaa, kun Manon on Geronten asunnossa. Tämä ei haitannut, ja Giacomo Puccini oli yhdessä yössä noussut oopperasäveltäjien raskaaseen sarjaan. Manon Lescaut ensimmäisen näytöksen loppuun tehtiin pieni muutos, ja uuden version ensi-ilta oli 7. helmikuuta 1894 Teatro alla Scalassa.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä gp25 ei löytynyt