Mark 15 -ydinpommi

Mark 15 -ydinpommi eli Mk-15 oli 1950-luvulla käytössä ollut varhainen vetypommi. Se oli ensimmäinen kohtalaisen kevyt yhdysvaltalainen lämpöydinase (noin 3 450 kg). Sitä tuotettiin alkaen 1955, ja 1 200 asetta valmistettiin ennen tuotannon lopettamista 1957. Mark 15 -malli oli palveluskäytössä vuosikymmenen ajan 1955–1965.^[1]

Aseesta oli kolme varianttia: Mod 1, Mod 2 ja Mod 3. Operaatio Castlen ydinkokeissa räjäytetty Mark 15 Mod 1 räjähti 1,69 megatonnin voimalla. Operaatio Redwingissä käytetty Mark 15 Mod 2 (TX-15-X1) oli voimakkuudeltaan 3,8 megatonnia. Tämä oli myös maailman ensimmäinen lentokoneesta pudotettaessa räjäytetty vetypommi.^[2]

Mark 15 oli Teller–Ulam-konstruktiota käyttävien nykyisten lämpöydinaseiden edeltäjä siinä mielessä, että sen sekundäärinen fuusio-osa oli suurimmalta osaltaan HEU-materiaalia (engl. Highly Enriched Uranium, ks. uraanin väkevöinti) Sen sisällä oli fuusiopolttoainetta, mutta suurin osa aseen tehosta tuli HEU-materiaalin fission seurauksena. Myös ydinfuusion tuottamat neutronit osallistuivat HEU-kuoren fissioon.

1. ↑ http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Weapons/Allbombs.html Viitattu 22.3.2016. (englanniksi)
2. ↑ Operation Redwing: 1956 - Enewetak and Bikini Atolls, Marshall Islands nuclearweaponarchive.org. Viitattu 22.3.2016. (englanniksi)