Back Markies de Sade Afrikaans Marqués de Sade AN ماركيز دي ساد Arabic ماركيز دى ساد ARZ Marqués de Sade AST Markiz de Sad Azerbaijani مارکی دو ساد AZB Маркіз дэ Сад Byelorussian Маркіз дэ Сад BE-X-OLD Донасиен Алфонс Франсоа дьо Сад Bulgarian
| Donatien-Alphonse-François de Sade | |
|---|---|
 De Sade noin 20-vuotiaana, maalannut. Charles-Amédée-Philippe van Loo. Kyseessä on ainoa kuva de Sadesta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta |
| Kuollut | 2. joulukuuta 1814 (74 vuotta) Charenton, Ranskan kuningaskunta |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1700-luvun loppupuoli |
| Pääteokset |
Sodoman 120 päivää (1785) Justine, eli, Hyveellisen neidon kovat kokemukset (1791) Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat (1795) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Donatien-Alphonse-François de Sade (2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 2. joulukuuta 1814 Charenton, Ranskan kuningaskunta),[1] joka tunnetaan paremmin nimellä markiisi de Sade, oli ranskalainen aristokraatti ja kirjailija.
Sadea pidetään valistusfilosofina, mutta filosofina hän on varsin kiistelty hahmo. Joillekin hän edustaa valistukseen kuuluneen sosiaalisen emansipaation äärimmäistä huipentumaa kirjoittaessaan neuvoja siitä, miten ulostetta voidaan käyttää avuksi seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toiset taas pitävät hänen filosofiansa merkitystä vähäisenä tai nimittävät hänen kirjallista tuotantoaan pelkäksi pornografiaksi, koska niissä käsitellään seksuaalisuutta ja perversioita hyvin räiskyvällä otteella. Myös Saden oma elämä oli täynnä irstailua, minkä johdosta hän joutui viettämään suuren osan elämästään vankilassa. Hän kirjoittikin useimmat kirjoistaan vankeudessa.
Markiisi de Saden nimestä on johdettu sana sadismi. Saden filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä uskonnonvastaisuus. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Kenties tärkeimmäksi Saden pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Saden ajattelussa sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus elämää kohtaan ovat korkeimpia päämääriä.
- ↑ Marquis de Sade Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)