Mayerling | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Terence Young |
Käsikirjoittaja |
Terence Young Denis Cannan Joseph Kessel |
Perustuu |
Claude Anetin romaaniin Mayerling Michel Arnoldin romaaniin L’Archiduc |
Tuottaja | Robert Dorfmann |
Säveltäjä | Francis Lai |
Kuvaaja | Henri Alekan |
Leikkaaja | Monique Bonnot |
Pukusuunnittelija | Marcel Escoffier |
Pääosat |
Omar Sharif Catherine Deneuve James Mason |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() ![]() |
Tuotantoyhtiö |
Associated British Picture Corporation Les Films Corona Winchester Productions |
Levittäjä |
Associated British Picture Corporation Netflix |
Ensi-ilta |
![]() ![]() ![]() |
Kesto |
140 minuuttia 127 minuuttia (leikattu versio) |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 5 000 000 USD |
Tuotto | 14 754 720 USD |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Mayerling (joissakin VHS-julkaisuissa Suuri rakkaus; engl. Mayerling, myös Terence Young’s Mayerling) on vuonna 1968 ensi-iltansa saanut Terence Youngin ohjaama brittiläis-ranskalainen historiallinen melodraamaelokuva, jonka pääosissa ovat Omar Sharif, Catherine Deneuve ja James Mason.[1] Mayerling perustuu Itävallan Wienissä 1880-luvulla tapahtuneisiin tositapahtumiin, jotka johtivat kruununprinssi Rudolfin ja hänen rakastajattarensa paronitar Maria Vetseran traagisiin kuolemiin. Tapaus tunnetaan Mayerlingin murhenäytelmänä.
Mayerlingin käsikirjoituksen laativat ohjaaja Terence Young, Denis Cannan ja Joseph Kessel Claude Anetin romaanin Mayerling (1931) ja Michel Arnoldin romaanin L’Archiduc (1967) pohjalta.[2] Elokuvan tuottajana oli Robert Dorfmann ja tuotantoyhtiöinä Associated British Picture Corporation, Les Films Corona ja Winchester Productions. Mayerling kuvattiin Technicolor-elokuvausmenetelmällä Itävallan Wienissä, Italian Venetsiassa ja studioilla Ranskan Boulogne-Billancourtissa viiden miljoonan dollarin budjetilla.
Mayerling sai ensi-iltansa Isossa-Britanniassa 22. lokakuuta vuonna 1968 Lontoossa. Toisen valmistusmaan, Ranskan, ensi-ilta oli 19. joulukuuta 1968. Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 28. helmikuuta vuonna 1969.[3] Mayerling sai ilmestyessään hyvän vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin. Vaikka elokuva ei ole täysin historiallisuuden kannalta virheetön, se sai hyvän vastaanoton – erityisesti sen ylellisten lavasteiden ja pukujen ansiosta. Vuonna 1970 Mayerling sai Golden Globe -ehdokkuuden parhaasta englanninkielisestä ulkomaalaisesta elokuvasta.[1] Mayerling on julkaistu sekä VHS:nä että DVD:nä.[1]
Mayerling on uudelleenfilmatisointi kahdesta elokuvasta. Anatole Litvak ohjasi vuonna 1936 ilmestyneen Mayerlingin murhenäytelmä -ranskalaiselokuvan. Litvak ohjasi myös vuonna 1957 esitetyn yhdysvaltalaisen Mayerling-televisioelokuvan.