Meri-Porin voimalaitos

Meri-Porin voimalaitos on Porin Tahkoluodossa sijaitseva Suomen suurin ja nykyaikaisin hiilivoimalaitos. Laitos on valmistunut vuonna 1994 ja sen sähköteho on 560 MW.^[1][2] Sitä käytetään sähköntuotannon varavoimalana. Marraskuussa 2022 uutisoitiin, että voimalaa käytetään talvella 2022-2023 tarvittaessa ennakko-ostojen perusteella eli mikäli sähkömarkkinoille päivittäin tehty tuotantohinta on tullut hyväksytyksi.^[2]

Voimalaitos on ylikriittinen hiililauhdevoimalaitos^[1] eli se tuottaa sähköenergiaa polttoainetta polttamalla. Laitoksen omistavat Fortum ja Teollisuuden Voima. Yhtiöt ovat sopineet osakekaupasta, jossa voimalan hallinta siirtyy kokonaisuudessaan Fortumille heinäkuussa 2020. Laitoksella on 150 metriä korkea savupiippu, joka oli yhteinen viereisen vuonna 2020 puretun pienemmän Tahkoluodon voimalaitoksen kanssa.^[3]

Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen käytön energiantuotannossa kieltävä laki lopettaa kivihiilen polton Suomessa toukokuussa 2029^[4], mikä tarkoittaa ratkaisuja myös Meri-Porin laitoksen osalta^[5]. Fortumin osuus voimalaitoksesta kuului Suomen valtakunnalliseen sähköntuotannon tehoreserviohjelmaan vuosille 2017–2020 ^[6][7]. Laitos oli tehoreservissä vuoden 2022 kesäkuuhun^[8][9]. Tehoreserviin kuuluvat laitokset eivät operoi sähkömarkkinoilla, vaan niillä turvataan sähköntuotanto olosuhteissa, joissa sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan sähkönkulutusta^[10].

Marraskuussa 2022 uutisoitiin, että varavoimalana seissyt Meri-Porin hiilivoimalaitos oli otettu jälleen tuotantokäyttöön.^[2] Laitoksen operoinnista vastaa Caverion^[11].

Maaliskuusta 2024 joulukuuhun 2026 laitos on varattu Huoltovarmuuskeskukselle pelkästään huoltovarmuuskäyttöön kaikkein vakavimpien kriisi- ja häiriötilanteiden varalta.^[12]

Laitoksella on 40 työntekijää^[13].

1. ↑ ^{a b} Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen (pdf) ymparisto.fi. 28.8.2009. Viitattu 2.7.2010.^{[vanhentunut linkki]}
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä yle.fi-8.11.2022 ei löytynyt
3. ↑ Hammarberg, Ville: Fortumin Meri-Porin suuren hiilivoimalan tulevaisuus esille kesällä 2020 – Suomen suurin hiilivoimala on vasta käyttöikänsä puolivälissä Satakunnankansa. 3.3.2019. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 21.3.2019.
4. ↑ Koistinen, Antti: Hallitus sopi kivihiilen kieltolaista: Vuonna 2025 luopuville energiayhtiöille tukipaketti, täyskielto voimaan 2029 Yle Uutiset. 10.4.2018. Viitattu 21.3.2019.
5. ↑ Sullström, Heidi: Selvitys: Kivihiilen kieltolain kiirehtiminen voisi nostaa kaukolämmön hintaa selvästi – Helsingissä 5–10 % korotus, Vaasassa jopa 20 % Yle Uutiset. 27.3.2018. Viitattu 21.3.2019.
6. ↑ Paula Nikula: Hiilivoimalat hupenevat Suomen kartalta - jäljellä enää seitsemän isoa Kauppalehti. 25.8.2017. Viitattu 20.3.2019.
7. ↑ Suni, Kari : Porin ja Kristiinankaupungin hiilivoimalat purkulistalle, Fortumin voimala tehoreserviin Satakunnankansa.fi. 20.2.2017. Arkistoitu 23.6.2020. Viitattu 20.3.2019.
8. ↑ Tehoreservi turvaa sähkön toimitusvarmuutta Energiavirasto. 11.8.2022. Viitattu 4.11.2023.
9. ↑ Fortum on tarjonnut Meri-Porin hiilivoimalaa myös seuraavalle tehoreservikaudelle Yle Uutiset. 12.8.2022. Viitattu 4.11.2023.
10. ↑ Tehoreservijärjestelmä Energiavirasto. Arkistoitu 3.2.2016. Viitattu 21.3.2019.
11. ↑ STT: Meri-Porin hiilivoimalaakin operoivasta Caverionista tehtiin miljarditarjous Satakunnan Kansa. Viitattu 19.1.2023.
12. ↑ Energia | Fortumin Meri-Porin hiilivoimala kriisikäyttöön lähes kolmeksi vuodeksi Helsingin Sanomat. 30.10.2023. Viitattu 4.11.2023.
13. ↑ Energia | Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotannon vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle Satakunnan Kansa. 30.10.2023. Viitattu 4.11.2023.