Mies vailla ominaisuuksia | |
---|---|
Der Mann ohne Eigenschaften | |
Suomennoksen kansi, 2006. |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Robert Musil |
Kieli | saksa |
Genre | romaani |
Kustantaja | Rowohlt Verlag GmbH |
Julkaistu | 1930, 1933 |
Suomennos | |
Suomentaja | Kristiina Kivivuori |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu |
1980 (I osa), 1987 (II osa), |
Ulkoasu | Mika Tuominen |
Sivumäärä | 858 ja 468 sivua |
ISBN | 951-0-31677-6 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Mies vailla ominaisuuksia (Der Mann ohne Eigenschaften) on itävaltalaisen kirjailijan Robert Musilin keskeneräiseksi jäänyt suurromaani. Kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin vuosina 1930 ja 1933. Kirjailijan kuoleman jälkeen julkaistiin 1943 vielä osia keskeneräisestä kolmannesta osasta.
Mies vailla ominaisuuksia on alkujaan yli kaksituhatsivuinen modernistinen teos. Kirjan pääjuonne käsittelee vastavetoa, jota Itävalta-Unkaria kuvaavan Kakanian keisarikunnan virkamiehistö suunnittelee Saksan keisarikunnan Vilhelm II:n vallassaolon 30-vuotisjuhlallisuuksille. Tämä ”paralleeliaktioksi” kutsuttu näytös, jota suunnitellaan tietämättä muutaman kuukauden päästä alkavasta ensimmäisestä maailmansodasta, ei koskaan tunnu saavan järkevää muotoa.
Romaanissa on useita henkilöitä. Keskushahmo, ”mies vailla ominaisuuksia”, on 32-vuotias matemaatikko Ulrich, jota leimaa epäily kaikkia perinteisiä arvoja kohtaan. Muut henkilöt edustavat 1910-luvun Wienin eri sosiaalisia kerrostumia suurliikemiehistä ja valtiosihteereistä sisäkköihin ja palvelijoihin. Yksi henkilöistä on suursijoittaja ja intellektuelli Arnheim (jonka esikuva on todennäköisesti liikemies ja poliitikko Walther Rathenau). Romaani koostuu suurelta osin filosofisista keskusteluista, joissa pyritään perinteisen psykologisen toiminnan sijasta antamaan mahdollisimman tarkka muoto ajassa liikkuville ajatuksille ja aatteille.
Kirjallisuustutkija Klaus Amannin mukaan Musil pyrki tekemään teoksellaan terävän analyysin aikansa todellisuudesta. Ensimmäisen maailmansodan lisäksi siinä heijastuvat anakronistisesti vuoden 1929 pörssiromahdus ja natsipuolueen suosion kasvu. Musil pohtii loputtomiin vaihtoehtoisia, tuntemattomia näkökulmia tapahtumiin ja niiden taustoihin. Musil katsoo maailmaa psykologisesta näkökulmasta, jossa kaikki näkemykset ovat tilanteesta riippuvaisia ja pohjimmiltaan vinoja. [1] Teoksen raaka-aineina olivat viittaukset Musilin omaan elämään, 1910-luvun sanomalehtiuutiset sekä kirjailijan yleiset havainnot yhteiskunnasta, politiikasta ja kulttuurista. Kirjoittajan lähipiirin ihmiset heijastuvat selvästi teoksen henkilöhahmoissa. Kirjoittaja syventää tekstiä esseemäisillä pohdiskeluilla aikansa henkisestä tilasta ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta.
Musilin romaanin henkisiä sukulaisia ovat muun muassa Hermann Brochin trilogia Unissakulkijat ja Marcel Proustin kirjasarja Kadonnutta aikaa etsimässä.