Mikael Soininen | |
---|---|
Antti Favénin maalaama muotokuva Mikael Soinisesta vuodelta 1911. |
|
Suomen kirkollis- ja opetusministeri | |
Ingmanin I hallitus[1]
27.11.1918–17.4.1919 Kaarlo Castrénin hallitus[1] 19.4.1919–15.8.1919 Vennolan I hallitus[1] 15.8.1919–15.3.1920 |
|
Edeltäjä | E. N. Setälä[2] |
Seuraaja | Lauri Ingman[3] |
Kansanedustaja | |
22.5.1907–31.1.1911
1.4.1919–4.9.1922[4] |
|
Vaalipiiri | Mikkelin läänin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. marraskuuta 1860[1] Kuhmoniemi |
Kuollut | 12. maaliskuuta 1924 (63 vuotta)[5] Helsinki |
Tiedot | |
Puolue |
Suomalainen puolue (–1918) Kansallinen Edistyspuolue (1918–)[5] |
August Mikael Soininen (vuoteen 1907 Johnsson; 3. marraskuuta 1860 Kuhmoniemi – 12. maaliskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kasvatustieteilijä ja kouluasioihin erikoistunut poliitikko, jonka tärkein saavutus oli oppivelvollisuuden toteuttaminen. Hän toimi kouluylihallituksen ylijohtajana vuosina 1917–1924 ja kirkollis- ja opetusministerinä vuosina 1918–1920. Lisäksi hän oli Suomalaisen puolueen ja myöhemmin Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori. Soininen kuuluu Suomen koulujärjestelmän tärkeimpiin uudistajiin.
Soinisen kasvatusihanteisiin kuuluivat kansakoulun vahvistaminen, luonnontieteellisen opetuksen lisääminen ja herbartilainen kasvatusfilosofia, jonka aseman hän vakiinnutti Suomessa. Hän oli myös merkittävä raittiusliikkeen vaikuttaja.