Mikrokystiinit

Mikrokystiinit ovat joidenkin, eritoten makeissa vesissä elävien, sinilevien eli syanobakteerien tuottamia maailmanlaajuisesti esiintyviä myrkkyjä.^[1] Ne ovat ehkä myös syöpävaarallisia.^[2] Niitä ilmenee muun muassa Itämeressä ja Suomen järvissä sinileväkukintojen yhteydessä,^[3] mutta kaikki syanobakteerit eivät tuota mikrokystiineitä.^[4] Luonnosta on löydetty yli 90 erilaista mikrokystiiniä.^[5] Ne ovat ei-ribosomaalisesti tuotettuja 7:n aminohappoa sisältäviä yksirenkaisia peptideitä.^[6]

Nieltynä mikrokystiinit voivat olla tappavia ihmisille ja monille muille eläimille.^[7] Kuolettavat myrkytykset ovat silti harvinaisia.^[8] Mikrokystiinit eivät imeydy ihon läpi.^[9] Vähäinen ihoaltistus niille voi silti aiheuttaa kutinaa tai punoitusta. Vähän mikrokystiineitä sisältävien aerosolien hengittäminen voi aiheuttaa esimerkiksi yskää. Iho- tai aerosolialtistus voi tapahtua vaikkapa uitaessa tai vesihiihdettäessä sinileväkukintoja sisältävissä vesistöissä.^[10] Mikrokystiineitä voi myös olla vesieläimissä, kuten kaloissa, joista ne päätyvät ihmisiin syötäessä näitä eläimiä.^[8] Runsas mikrokystiinien nieleminen voi aiheuttaa oksentelua, ripulia ja tappavan akuutin maksan vajaatoiminnan. Vakavaa myrkytystä on vaikeaa hoitaa,^[1] eikä mikrokystiineitä vastaan ole vastamyrkkyjä.^[6]

Mikrokystiineitä muodostavia sinileväkukintoja ilmenee rehevöitymisen seurauksena makeissa vesissä, murtovesissä ja merivesissä.^[11] Mikrokystiineitä tuottavat ainakin jotkin Anabaena-, Anabaenopsis-, Planktothrix-, Microcystis-, Nostoc- ja Oscillatoria-sukuihin kuluvat syanobakteerit.^[12]

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä d ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä r ei löytynyt
3. ↑ Viivi Koivistoinen: Älä aliarvioi syanobakteerin myrkkyjä – sinilevä on parhaimmillaan vaaraton, mutta pahimmillaan se altistaa syövälle yle.fi. 5.8.2019. Viitattu 12.8.2020.
4. ↑ E Johansson et al: High diversity of microcystin chemotypes within a summer bloom of the cyanobacterium Microcystis botrys. Toxins, 2019, 11. vsk, nro 12. PubMed:31805656 doi:10.3390/toxins11120698 ISSN 2072-6651 Artikkelin verkkoversio.
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä x ei löytynyt
6. ↑ ^{a b} RC Gupta et al: Handbook of toxicology of chemical warfare agents, s. 421–427. (2. painos) Elsevier, 2015. ISBN 9780128001592
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä c ei löytynyt
8. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä f ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä w ei löytynyt
10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä e ei löytynyt
11. ↑ Meriluoto et al, s. 23
12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä a ei löytynyt