Molybdeenihohde | |
---|---|
![]() Molybdeenihohdetta Kanadasta |
|
Luokka | sulfidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | MoS2 |
Molekyylipaino | 160,07 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | lyijynharmaa |
Asu | suomuinen, levymäisinä kiteinä tai massamainen |
Kidejärjestelmä | heksagoninen |
Kovuus Mohsin asteikolla | 1–1,5 |
Ominaispaino | 4,62–5,06 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Kiilto | metallikiilto |
Viiru | sinertävänharmaa |
Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Molybdeenihohde (MoS2) eli molybdeniitti on molybdeenin malmimineraali, joka on koostumukseltaan molybdeenidisulfidia. Molybdeenihohteessa on 60 % molybdeenia ja onkin molybdeenimetallin mineraaleista merkittävin.[3][4]
Molybdeenihohde on kidejärjestelmältään heksagonaalinen. Kiteet ovat kuusisivuisia levyjä, mutta ne ovat harvinaisia omamuotoisina. Väriltään molybdeenihohde on lyijynharmaa, sinertävään vivahtava. Kiilto on metallimainen. Viirun väri on sinertävän harmaa. Molybdeenihohde on kuitenkin sen verran pehmeä, että siitä jää tahroja hyvin helposti käteen, kun siihen koskee. Kovuus on 1–1,5 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 4,6–5,0 g/cm³.[4][3]
Molybdeenihohdetta esiintyy graniitissa[3], pegmatiiteissa[3] ja kvartsijuonissa. Myös apliiteissa ja scheeliitissä molybdeenihohdetta saattaa olla. Suomessa on louhittu molybdeenihohdetta toisen maailmansodan aikaan Pielisjärven Mätäsvaarassa. Sitä on myös tavattu Suomussalmella, Sotkamossa, Ylitorniolla ja Rautiossa.