Monroen oppi tai Monroen doktriini oli Yhdysvaltain 5. presidentin James Monroen vuonna 1823 julkaisema doktriini, joka määritteli Yhdysvaltain ulkopolitiikan kehykset pitkäksi aikaa. Monroen oppi on esimerkki 1800-luvun alun geopoliittisesta ajattelusta Yhdysvalloissa (vaikka termi geopolitiikka ei vielä silloin ollutkaan konkreettinen ja kiinteä käsite) ja sen suuntaus on poliittiselta tasoltaan isolationismi eli eristäytyminen.
Alun perin Monroen opin idea ”Amerikka amerikkalaisille” oli tarkoitettu vastustamaan Euroopan taantumuksellisten monarkioiden, Pyhän allianssin mahdollisia suunnitelmia Amerikan siirtokuntien takaisinvaltauksesta. 1800-luvun puolenvälin jälkeen se tuli tarkoittamaan ”Amerikka Yhdysvalloille.”[1]