Back Moore se wet Afrikaans قانون مور Arabic Llei de Moore AST Mur qanunu Azerbaijani Закон на Мур Bulgarian মুরের সূত্র Bengali/Bangla Mooreov zakon BS Llei de Moore Catalan Moorův zákon Czech Moores lov Danish
Mooren laki on havainto transistorien määrän kasvamisesta mikropiirillä.[1]
Fairchild Semiconductorilla työskennellyt Gordon Moore julkaisi vuonna 1965 artikkelin Cramming more components onto integrated circuits, jossa hän havaitsi komponenttien optimaalisen hinnan laskeneen kymmenesosaan kolmessa vuodessa niiden optimaalisen määrän kasvaessa samassa suhteessa kymmenkertaisesti.[2] Tämä johti päätelmään, että vuoteen 1975 mennessä 65 000 komponenttia (kuten transistoria) sisältävä mikropiiri ei maksaisi enempää kuin sata komponenttia sisältävä piiri artikkelin julkaisuhetkellä.[2] Transistorien pienenemisen myötä ne kuluttivat vähemmän virtaa ja toimivat nopeammin.[2]
Mooren havainto perustui tuplaantumiseen vuosittain.[1][3] Myöhemmin Intelin perustamisen jälkeen Moore korjasi havaintoaan tuplaantumiseksi kahden vuoden välein.[2][3] Toisinaan aikaväliksi mainitaan 18 kuukautta, joka on peräisin Mooren Intel-kollegalta David Houselta ja ottaa huomioon myös transistorien tehokkuuden kasvun ennustettaessa laskentatehon kasvua (johon myös muut tekijät vaikuttavat).lähde?
Mooren arviosta tuli itseään toteuttava ennustus, kun se otettiin haasteena julkaista vuosittaisia edistysaskeleita "lain" mukaan.[3] Mooren havainto on pitänyt paikkansa noin 40 vuoden ajan.[4] Kehitys on kuitenkin hidastunut.[4]
Alkuperäisen Mooren lain mukaan transistorien määrä kasvoi kustannusten pysyessä vakiona, mutta sitä on sekoitettu suorituskyvyn kehittymiseen koska pienempi transistori myös vaihtaa tilaa nopeammin.[5] Dennard-skaalaus on havainto, että jännite ja virta ovat suhteessa transistorin kokoon, jolloin transistorin pienentäminen vähensi myös tarvittavaa virtaa ja jännitettä.[5]
Edistysaskeleet elektroniikassa ylipäätään ovat vahvasti seuranneet lain kuvaamaa kehitystä, aina muistinkasvusta älypuhelinten kehittymiseen. Elektroniikkateollisuudella taas on ollut merkittävä osuus maailmantalouden kasvussa aina 1900-luvun lopulta alkaen, joten laki on sitäkin kautta tärkeä kehityksen kuvaaja.
Teoreettisena rajana komponenttien koolle on pidetty atomien kokoluokkaa, mutta kvantti-ilmiöiden mukanaan tuomat haasteet alkavat jo 5–7 nanometrin kokoluokassa.
Vuonna 2004 löydetty grafeeni voi jatkossa mahdollistaa huomattavasti pienemmät mikropiirit.[6]
- ↑ a b Gordon E. Moore: Cramming more components onto integrated circuits (PDF) hasler.ece.gatech.edu. 19.4.1965. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Rupert Goodwins: Please, no Moore: 'Law' that defined how chips have been made for decades has run itself into a cul-de-sac theregister.com. 5.8.2021. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ a b c 1965: "Moore's Law" Predicts the Future of Integrated Circuits computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Adam Dove: Moore’s Law is ending. What’s next? engineering.cmu.edu. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b William Gropp: Lecture 15: Moore’s Law and Dennard Scaling wgropp.cs.illinois.edu. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Tiny graphene microchips could make your phones and laptops thousands of times faster, say scientists zdnet.com. 15.2.2021. Viitattu 26.3.2021. (englanniksi)